Rakennusarkkitehti ja arkkitehti täydentävät ammatillisesti toisiaan – Tuija Peltonen on pitkän linjan rialainen ja ylpeä työstään kahden naisen arkkitehtitoimistossa
”Tällä alalla pärjää järjestelmällisyydellä, itsevarmuudella, ihmistaidoilla ja näkemyksellisyydellä”, kiteyttää rakennusarkkitehti Tuija Peltonen.
Helsingin Sörnäisissä vilkkaan Hämeentien poikkikujalla on arkkitehtitoimisto Keiko ARK, kahden naisen yritys. Rakennusarkkitehti Tuija Peltosen ja arkkitehti Kristiina Tervaskanto-Clarken toimisto jatkaa vuonna 1988 perustetun Arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalin Oy:n jalanjäljissä.
Sinne Tuija Peltonen meni töihin kesällä 1996 rakennusalan laman jälkeen. Hän oli valmistunut Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1986, työskennellyt laman alkuun Studio 5 Arkkitehdeillä ja saanut kaksi lasta. Kun pienempi lapsi tuli päiväkoti-ikään, Tuija pestautui Koskinen & Schalinille.
”Menin ensin kiireapulaiseksi ja sitä myötä jäin taloon. Sain tehdä kaikenlaisia töitä ja olla mukana suunnittelemassa kokonaisia rakennuksia alusta loppuun. Koskinen & Schalinilla tutustuin myös Kristiinaan. Täydennämme ammatillisesti hyvin toisiamme.”
Kokonaisvaltainen työ
Omassa toimistossa pääsee tekemään monipuolisesti kaikkea, usein koko projektin kaikki suunnitelmat hankesuunnitelmasta toteutussuunnitelmiin.
”Juuri monipuolisuus ja kokonaisuuden hallinta tekevät työstä niin kivaa ja mielenkiintoista. Pidän myös siitä, että korjausrakentamisessa pääsee tutustumaan eri vuosikymmenten rakennuksiin”, Tuija kertoo.
Tällä hetkellä Tuijaa työllistää 1980-luvun talojen peruskorjauksen suunnittelu. Vähän aiemmin kohteena oli 1900-luvun alussa rakennettu suojeltu asuinkerrostalo.
Keiko ARK on suunnitellut aiemmin paljon muun muassa palvelutaloja ja päiväkoteja. Helsingin kaupungin asuntotuotannon nykyisessä tarjouskilpailujärjestelmässä pienten toimistojen on kuitenkin vaikeaa osallistua tarjouskilpailuihin, koska referenssit ovat voimassa vain viisi vuotta.
Tätä nykyä toimiston painopiste on korjausrakentamisessa. Merkittävin tilaaja on ollut Heka eli Helsingin kaupungin asunnot Oy. Se on Suomen suurin vuokranantaja.
”Yksi suunnittelemiamme kohteita on Hekan Susitie 2–6:n peruskorjaus, jonka kolmea 1950-luvun asuinkerrostaloa korjattiin pieteetillä pitkään. Olin kohteessa projektiarkkitehtinä ja lopussa myös pääsuunnittelijana.”
Joskus korjausrakentamisessa tulee vastaan yllätyksiä. Lähtötietopiirustuksissa voi esimerkiksi olla tilassa seinä, mutta todellisuudessa sitä ei välttämättä olekaan tai se on eri paikassa kuin piirustuksessa.
”Teimme Hekalle myös Sofianlehdonkatu 6:n, jossa Kätilöopiston 60-luvun asuntoja korjattiin. Suunnittelu oli haasteellista, sillä päällekkäin sijaitsevat asunnot eivät olleet keskenään samanlaisia.”
Suunnittelun estetiikka
Alkujaan ei ollut pläkkiselvää, mille alalle Tuija haluaa lukion jälkeen.
”Isä oli rakenneinsinööri ja äiti kuvaamataidon opettaja, joka oli halunnut arkkitehdiksi. Varmaan näistä lähtökohdista lähti idea lukea rakennusarkkitehdiksi.”
Tekussa oli hyvä ilmapiiri ja kannatteleva luokkahenki. Uusille opiskelijoille Tuija haluaa korostaa laajan tietoteknisen osaamisen tärkeyttä.
”Itse olen mallintanut jonkun verran Revitillä. Ydinosaamiseni on kuitenkin kauniiden ja tarkkojen 2D-piirrosten tekemisessä.”
Tietokoneen viiva on tarkkaa ja selväpiirteistä. Joskus pitää silti piirtää lyijykynällä. ”Lyijykynällä skissaus auttaa joskus myös suunnittelun jumin purkamisessa.”
Ala on murroksessa. Tuija Peltosen uran alkuvaiheessa käytettiin AutoCADia, nyt kaikki tekevät 3D:tä. Siinä mallia voi pyöritellä eri kulmista, ja ”ajatella nurkan taakse” konkreettisesti.
”Minulle on ollut hyötyä siitä, että tunnen alan määräykset ja ohjeet ainakin jollakin tasolla. Vaikka ei sanatarkasti muistaisikaan muotoilua, pystyy tarkistamaan asian, kun muistaa, missä siitä on jotain sanottu.”
Reunaehtojen sisällä
Keiko ARKissa pyritään aina erinomaiseen lopputulokseen. Vaikka peruskorjaamisessa ei tähdätä wow-efektiin, silti hyvä työnjälki puhuu puolestaan.
”Juttelemme Kristiinan kanssa siitä, minkälaista kohdetta ollaan tekemässä. Esimerkiksi mihin ulkonäköä viedään. Pyrimme yleensä säilyttämään korjauskohteiden julkisivuissa ajan hengen.”
Susitiellä, Sofianlehdonkadulla ja Arhotien kohteessa on kaikissa ollut mukana kaupunginmuseo. Se on Tuijan mielestä tärkeä taho, jolta saa myös tukea. Kun toimisto saa uuden suunnittelukohteen, tilaus määrittelee työn reunaehdot.
”Silloin työllä on rajat, joiden sisällä voi itse toimia. Suunnittelussa on erilaisia palasia. Niitä pyörittelemällä kokonaisuus lopulta loksahtaa kohdalleen. Täytyy tavallaan samaan aikaan ymmärtää kokonaisuus ja detaljit.”
Suunnitteluprosessi alkaa tarveselvityksestä ja lähtötiedoista. Kun toimisto saa uuden kohteen, siellä käydään paikan päällä tutustumassa, yleensä moneen kertaan.
”Hyvin nopeasti pidetään ensimmäinen suunnittelukokous, ja arkkitehdin pitää toimittaa lähtötietopohjat muille suunnittelijoille. Tämän jälkeen suunnitelmia työstetään yksityiskohtiin asti ja tehdään urakkapiirustukset.”
Suunnitelmiin tulee peruskorjauksissa aina muutoksia vielä työmaa-aikanakin, usein johtuen pienistä poikkeamista lähtötietoihin. Suunnittelijoilta vaaditaan hyvää ongelmanratkaisukykyä. Uudiskohteissa samanlaista yllätyksellisyyttä ei ole.
”Uudispuolella, esimerkiksi kun suunnittelin palvelutaloja erikoissuunnitteluna, työ eroaa siten, että palvelutaloissa on paljon samantyyppisiä osia, kuten vaikka lukuisa määrä toisiaan toistavia parvekkeen pohjia.”
Ihmistaitoja tarvitaan
Yksi tärkeimpiä taitoja rakennusarkkitehdille on kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa. Toisaalta se on myös ammatin suola, Tuija ajattelee. Aiemmin suunnittelukokouksissa nähtiin projektissa mukana olevia kasvotusten, nyt sama on siirtynyt verkkoon.
Ala on muuttunut paljon Tuija Peltosen työuran aikana. Määräykset, toimintatavat, tekniikat ja tahtisuus ovat muuttuneet.
”Tällä alalla pärjää järjestelmällisyydellä, itsevarmuudella, ihmistaidoilla ja näkemyksellisyydellä. Pitää myös osata joustaa, sillä kaikki ei aina toteudu juuri niin kuin on halunnut.”
Tuija liittyi RIAan jo opiskeluaikana vuonna 1983. Silloin kaikki liittyivät, se kuului asiaa, Tuija muistelee.
”Olen saanut RIAsta tukea ja hyviä jäsenpalveluja. Keiko ARKin verkkosivuilla nimeni perässä lukee siksi rakennusarkkitehti RIA.”
Jossain lähitulevaisuudessa siintää myös eläkkeelle jäännin mahdollisuus. Aika näyttää, milloin.
Teksti: Eeva Vänskä