Yksi Suomen ensimmäisistä hybridiaurinkovoimaloista rakennettiin Pyhäsalmen kaivosalueen joutomaalle
Uusiutuva ja päästötön sähköntuotanto ei ole enää vain vaihtoehtoinen energiamuoto. Siitä on tullut välttämättömyys, sanoo Solarigo Systems Oy:n toimitusjohtaja Antti Koskelainen.

Vuonna 2021 Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla pohdittiin, löytyisikö Pyhäsalmen kaivoksen käytöstä poistuneille rikastushiekka‑altaille uutta käyttöä. Todettiin, että alue ei sovellu rakentamiseen, viljelyyn eikä metsätalouteen. Aurinkovoimalalle paikka oli erinomainen, varsinkin kelluvana toteutuksena.
Pyhäjärven Callion 13 megawattipiikin (MWp) aurinkopuiston hankesuunnittelu sekä luvittaminen etenivät myötätuulessa. Rakennustyöt käynnistyivät keväällä 2024. Rakentamisesta vastasi Solarigo Systems Oy.
Kesäkuussa 2025 käyttöön otettu Callion aurinkopuisto on yksi Suomen ensimmäisistä aurinkovoiman ja sähkövaraston yhdistävistä hybridikokonaisuuksista. Solarigo kehittää Callion aurinkopuistoa edelleen ja täydentää sitä 4 MW:n (8 MWh) sähkövarastolla. Tavoitteena on maksimoida järjestelmä sähkömarkkinoiden käyttöön.
”Alue, jolle ei aluksi löytynyt mitään käyttöä, on nyt aurinkovoimalan avulla sähköä tuottavaa infraa”, iloitsee Antti Koskelainen, Solarigo Systems Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajista.

Kohti päästötöntä energiantuotantoa
Uusiutuva ja päästötön sähköntuotanto ei ole enää vain yksi vaihtoehto muiden energiantuotantomenetelmien joukossa. Antti Koskelaisen mielestä siitä on tullut välttämättömyys.
Teknologioiden kehittyminen on avannut aurinko- ja tuulivoimaloille tien tämän päivän ja tulevaisuuden energiantuotantoratkaisuiksi sekä nostanut ne keskiöön niin energiapolitiikassa, infra- ja talonrakentamisessa kuin yritysten ja kuntien investointipäätöksissä.
Koskelainen uskoo, että kasvava huoli ympäristömme tilasta sekä myrskyt maailmanpolitiikassa saavat meidät vihdoin ymmärtämään päästöttömän ja omavaraisen energiantuotannon tärkeyden.
Vastaus kasvavaan sähkönkulutukseen
Sähkönkulutus on pysytellyt Suomessa melko tasaisena koko 2000-luvun. Sähkölaitteiden ja sähköautojen määrän lisääntyminen, siirtyminen sähkölämmitykseen sekä sähköistynyt palvelusektori heijastuvat kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvuna. Sitä vastoin teollisuus on samalla ajanjaksolla vähentänyt sähkön käyttöään.
Tällä hetkellä noin 96 prosenttia Suomessa tarvittavasta sähköstä tuotetaan kotimaassa. Teollisuuden ja liikenteen sähköistymisen, kaukolämmön sähkökattiloiden, vihreän siirtymän hankkeitten sekä datakeskusinvestointien myötä sähkön kokonaiskulutuksen ennakoidaan kääntyvän kasvuun.
On arvioitu, että vuoteen 2035 mennessä sähkönkulutus kohoaa nykyisestä noin 83 terawattitunnista (TWh) jopa 100–150 TWh:iin. Sähkönkulutuksen kasvu ei kuitenkaan synny ilman uutta tuotantoa.
”Uusiutuva, päästötön ja edullinen sähkö on teollisen kilpailukyvyn perusta”, Koskelainen kiteyttää.
Hän luottaa siihen, että kotimaassa tuotettu ja sähkön varastoinnilla täydennetty aurinko‑ ja tuulivoiman yhdistelmä luo pohjan teollisuuden uudelle kasvulle, uusille työpaikoille sekä uusille innovaatioille.

Aurinkovoimala osana sähköjärjestelmää
Antti Koskelainen on seurannut aurinkoenergia-alan kehittymistä 1990-luvulta alkaen. Vuonna 2015 toteutui pitkään haudutettu idea omasta yrityksestä.
Kun Solarigo perustettiin, tyypillinen aurinkopaneeli oli yksipuoleinen, teholtaan noin 220 wattipiikkiä (Wp). Paneelit ruuvattiin kiinteille telineille ja suunnattiin etelää kohti. Elettiin aikaa, jolloin teknologia ja kustannusrakenne alkoivat mahdollistaa teollisen mittakaavan aurinkopuistoratkaisut myös pohjoisilla leveysasteilla.
”Paneeliteknologia kehittyi kaksipuoleiseksi. Kevättalven lumen heijastuskin saatiin hyödynnettyä. Myös hinnat laskivat merkittävästi”, Koskelainen muistelee.
Nykyisin aurinkopuistojen telineratkaisut tähtäävät tuotannon maksimointiin. Yksi‑ ja kaksiakseliset kääntyvät telineet seuraavat auringon liikettä kohdistaen paneelit optimaaliseen asentoon. Invertterit muuttavat aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön vaihtosähköksi, tahdistavat aurinkovoimalan automaattisesti sähköverkkoon ja irtautuvat siitä itsenäisesti päivän päätteeksi.
”Isommissa puistoissa tuotantoa säädetään tarpeen mukaan nollasta sataan. Näin aurinkopuisto osallistuu aktiivisesti sähköjärjestelmän tukemiseen.”
Aurinkovoimalan tuotanto vaihtelee vuodenaikojen ja valon määrän mukaan. Antti Koskelainen haluaa oikoa käsityksiä aurinkovoiman kannattavuudesta Suomessa. Hänen mukaansa vuotuiset säteilymäärät Suomessa ovat täysin vertailukelpoiset Pohjois-Saksan kanssa.
”Ajallisesti vaihtelevaa sähkön kysyntää ja tuotantoa tukemaan tarvitaan sähkön varastointia, sähkönkäytön kysyntäjoustoa ja joustoon kykenevää tuotantoa. Yhdistämällä ohjattava aurinkovoimala ja sähkövarasto saadaan älykäs hydridijärjestelmä.”
Älykäs hybridijärjestelmä pystyy tarvittaessa sekä lisäämään että rajoittamaan tuotantoa ja näin osallistumaan aktiivisesti sähkömarkkinan tasapainottamiseen. Sähkön markkinahinta toimii keskeisenä ohjausmekanismina.

Aurinkovoima on infraa
”Aurinkoenergia saa lähes aina positiivisen vastaanoton”, sanoo Koskelainen ja kiittelee yhteistyötä rakennus‑ ja ympäristöviranomaisten kanssa. Aurinkopuistojen investoinnit nojaavat pitkäaikaisiin sähkösopimuksiin.
Teolliset sähkönkäyttäjät, kunnat ja datakeskukset ovat keskeisessä roolissa. Kunnat, joille aurinkopuistot ovat merkittäviä veronmaksajia, toimivat usein yhteistyökumppaneina ja joskus myös suoraan asiakkaina.
”Esimerkiksi Sulkavalla aurinkovoimala kattaa koko Sulkavan kunnan kiinteistöjen sähköntarpeen”, Koskelainen kertoo.
Hajautettu uusiutuva tuotanto vahvistaa huoltovarmuutta. Se ei ole riippuvainen tuontipolttoaineista eikä geopoliittisista pullonkauloista. Aurinkovoimalat ovat kasvaneet osaksi kansallista energiajärjestelmää ja kansantalouttamme ylläpitävää teollista infrastruktuuria, joka tukee vihreää siirtymää. Kyse on infrasta, jonka elinkaari mitataan vuosikymmenissä, ja jota rakennetaan ammattilaisten voimin.
”Rakennettu aurinkovoima ei enää vain seuraa muutosta. Se tekee sitä. Tämä on auringonnousun ala”, Koskelainen hehkuttaa.
Teksti: Heikki Luukkonen