Wisdome rikkoo puurakentamisen rajoja
Wisdome Stockholm on uusi tiedeviestinnän ympäristö, joka valmistui vuoden 2023 lopulla Tukholman Tekniska museetin yhteyteen. Puumateriaali on peräisin suomalaisista ja ruotsalaisista metsistä.

Wisdome on innovatiivinen puurakennus, jonka pinta-ala on 1 325 neliömetriä. Tilavuutta rakennuksella on 1 500 kuutiota. Sen kattaa aaltomainen kuusiliimapuusta tehty Gridshell-rakenne, joka saa lujuutensa kaksinkertaisesta kaarevuudesta.
Rakennuksen on suunnitellut Elding Oscarson Arkitekter AB yhteistyössä norjalaisen rakennusinsinöörin Florian Koschen (DIFK) kanssa. He voittivat kohteesta järjestetyn suunnittelukilpailun vuonna 2019.
Suurin haaste oli suunnitella katolle rakenne, joka kattaa 48 metriä x 26 metriä suuruisen alueen ilman välitukia. Yksikään urakoitsija Ruotsissa tai muualla Pohjoismaissa ei ollut halukas osallistumaan kattorakenteen toteuttamiseen.
Lopulta käännyttiin sveitsiläisen puurakentamiseen erikoistuneen yrityksen Blumer Lehmannin puoleen, jolla on kokemusta samankaltaisista rakenteista. Jopa heille rakennus oli haaste, jonka toteuttaminen vaati uudenlaisia tekniikoita.
Kattorakenteessa on 2 730 yksittäistä LVL-palkkia, joiden liitoksiin on käytetty 3 600 puutappia. Kaikki on valmistettu Stora Enson tehtaalla Varkaudessa. Puuraaka-aine on Stora Enson mukaan peräisin sertifioiduista metsistä Ruotsissa ja Suomessa.


Vaativa rakenne
Suunnittelukilpailun vaatimuksena oli, että rakentamisessa on käytettävä puuta, erityisesti ristiinlaminoitua CLT:tä ja LVL-viilupuuta. Katon vapaamuotoinen rakenne perustuu LVL-palkkien ristikkojärjestelmään. Lukitusvaarnaliitoksilla palkit yhdistettiin kaksinkertaiseksi kaarevaksi ristikoksi.
Kattoa kantavat 24 pylvästä ovat lohkolaminoitua LVL-puuta. Ne ovat poikkileikkaukseltaan 600 mm x 600 mm tai 600 mm x 800 mm. Pilarit liitettiin jäykästi 1,20 metriä korkeaan betonialustaan. Katon vaakasuuntaisten muodonmuutosten rajoittamiseksi puupilareihin integroitiin kiristystangot, joihin kohdistuu asennuksen jälkeen huomattava esijännitysvoima.
Pilareiden päihin kiinnitetty LVL-reunapalkki sulkee vapaamuotoisen rakenteen. Katon rakenteessa on kolme poikittaista LVL-palkkikerrosta ja kaksi pituussuuntaista palkkikerrosta. Alimman kerroksen LVL-palkit laminoitiin vaadituissa kaarevuuksissa ja toimitettiin valmiina komponentteina.
Tämä kerros toimi rakenteellisena tukena kokoonpanovaiheessa. Loput neljä palkkikerrosta taivutettiin oikeaan muotoon paikan päällä. Jokainen palkki koostuu viidestä 31 millimetrin paksuisesta, päällekkäisestä LVL-levysäleestä. Palkin korkeus on 15,50 senttimetriä. Levysäleet levenevät ylöspäin, jolloin palkki näyttää matalammalta. Puurakenteet on ruiskutettu palonsuoja-aineella.

Teatteri CLT-levyistä
Rakennuksen ytimenä on puolipallon muotoinen teatteri, jonka halkaisija on 21,6 metriä ja korkeus 12,2 metriä. Satapaikkainen teatteri on varustettu 360-asteen 3D-projektoreilla ja huippuluokan visualisointitekniikalla.
Teatterin kattava kupoli koottiin kolmikulmaisista CLT-levyistä, joita tarvittiin 277 kappaletta. Elokuvanäyttönä toimii 2,5 tonnia painava alumiinikupu, jossa on 52 miljoonaa pientä reikää ja 308 neliön suuruinen kuva-ala.
Projektin pääyhteistyökumppani Stora Enso toimitti tarvittavan puumateriaalin. Tarkoituksena oli esitellä, miten puuta voi käyttää innovatiivisena ja ilmastoystävällisenä rakennusmateriaalina. Stora Enson Varkauden-tehtaat toimittivat 850 kuutiometriä kuusesta valmistettua LVL-puuta 13,5 x 2,4 metrin suuruisina levyinä. Blumer Lehmann jalosti levyt tarvittaviksi kappaleiksi tietokoneohjatulla prosessilla. CLT-materiaalia tarvittiin myös 850 kuutiometriä.
Tamperelainen Wiiste Oy toimitti IoT-mittarit puurakenteiden kosteuden seurantaan. Maalämpöjärjestelmää varten porattiin kymmenen kaivoa 240 metrin syvyyteen. Rakennuksen energiatarpeesta katetaan 70 prosenttia uusiutuvalla energialla.
Suunnittelu alkoi keväällä 2021, rakentaminen kesällä 2022 ja valmista tuli vuoden 2023 lopussa juhlistamaan museon satavuotisjuhlia.

Teksti: Pertti Vaasio | Kuvat: Mikael Olsson ja Anna Gerdén / Tekniska Museet