Vantaan ratikan vaativin yksittäinen kohde on 820 metriä pitkä ratikkatunneli

Vantaan ratikka on paitsi kaupungin historian suurin infrahanke myös Suomen merkittävimpiä kaupunkikehityshankkeita. Noin 750 miljoonan euron investoinnissa rakennetaan ennen kaikkea vetovoimaa.


Läntisessä allianssissa Vantaan ratikan rakentamisesta vastaa Destia ja suunnittelusta Sitowise yhdessä Rambollin kanssa. Itäisellä osuudella rakentajina toimivat GRK ja Kreate sekä suunnittelijoina AFRY, Sweco ja WSP. Kuva: Vantaan ratikka

Mellunmäestä Tikkurilan kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennettavaa Vantaan ratikkaa ei kaupungilla nähdä pelkkänä liikenneinvestointina. Hankejohtaja Hannu Lehtikankareen mukaan kyse on ennen kaikkea kaupunkikehityshankkeesta.

”Me emme tee pelkästään ratikkaa ja sujuvaa liikkumismuotoa, vaan rakennamme houkuttelevaa ja vetovoimaista ratikkakaupunkia”, Lehtikankare tiivistää.

Kaupungin arvioiden mukaan 19 kilometrin pituisen pikaraitiotien vaikutusalueelle voisi vuoteen 2050 mennessä sijoittua noin 60 000 uutta asukasta ja 30 000 työpaikkaa.

Vuosina 2025–2029 rakennettavan ratikkahankkeen mittakaava näkyy myös työllisyysvaikutuksissa. Lehtikankare arvioi, että investointi synnyttää yhteensä noin 8 000 henkilötyövuotta. Tällä hetkellä hankkeen parissa työskentelee noin 800 henkilötyökuukauden verran väkeä, joista noin 200 suunnittelutehtävissä ja lähes 600 rakentamisen puolella.

Vantaan mittakaavassa kyse on poikkeuksellisesta kokonaisuudesta.

”Jos kaupungin normaali infrabudjetti on noin 45 miljoonaa euroa vuodessa, niin ratikkahankkeessa liikutaan muutaman vuoden ajan noin nelinkertaisessa volyymissa. Vaikutukset näkyvät väistämättä myös liikennejärjestelyissä ja kaupunkilaisten arjessa”, Lehtikankare sanoo.

Hankkeen toteutus on jaettu kahteen allianssiin. Läntisessä allianssissa rakentamisesta vastaa Destia ja suunnittelusta Sitowise yhdessä Rambollin kanssa. Itäisellä osuudella rakentajina toimivat GRK ja Kreate sekä suunnittelijoina AFRY, Sweco ja WSP. Ratkaisulla on pyritty varmistamaan riittävät resurssit ja hyödyntämään Suomessa kertynyttä ratikkaosaamista.

Kiskojen asennuksen mittatarkkuus on pikaraitiotiellä huomattavasti tiukempi kuin perinteisillä katuraitioteillä suurempien ajonopeuksien vuoksi. Kuva: Vantaan ratikka
Tikkurilantien itäosassa sijaitsevan Kylmäojan sillan kannen betonivalu tehtiin vuorokauden urakkana toukokuussa. Valuvaiheessa betonia toimitettiin 70 kuutiota tunnissa eli noin 8–9 betoniautoa tunnissa. Kuva: Vantaan ratikka

Vaativa ratikkatunneli

Koko hankkeen vaativin yksittäinen kohde on Tikkurilassa. Noin 820 metriä pitkä ratikkatunneli kulkee pääradan ja kauppakeskus Dixin alapuolella, ja sen yhteyteen rakennetaan Suomen ensimmäinen maanalainen ratikkapysäkki. Muita erityisen vaativia kohtia ovat esimerkiksi Porvoon ja Tuusulan moottoriteiden sekä Kehä III:n ylittävät sillat.

Sitowisen länsiallianssin suunnittelun projektipäällikkö Pasi Pekkalan mukaan suunnittelun lähtökohtana on ollut yksi ehdoton vaatimus: ympäröivän kaupungin on toimittava koko rakentamisen ajan.

”Tikkurilan asema, ratapiha ja kauppakeskus ovat käytössä koko rakentamisen ajan. Kaikki suunnittelu lähtee siitä, että nykyinen toiminta pystytään säilyttämään mahdollisimman häiriöttömänä”, Pasi Pekkala kertoo.

Ratikkatunneli rakennetaan avokaivantona pohjaveden pinnan alapuolelle, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia rakenteille ja työnaikaisille järjestelyille.

”Pohjaveden hallinta on yksi keskeisimmistä asioista. Rakenteiden täytyy olla vesitiiviitä, mutta samalla lopputilanne pitää suunnitella niin, että pohjaveden luonnollinen toiminta säilyy myös rakentamisen jälkeen.”

Suunnittelussa on jouduttu sovittamaan yhteen suuri määrä olemassa olevaa infrastruktuuria. Tunnelialueella sijaitsee runsaasti kunnallistekniikkaa, sähköverkkoja, tietoliikennekaapeleita ja muita rakenteita.

”Lähtötiedot on saatu hyvin käyttöön eikä mitään ratkaisevia yllätyksiä ole tullut vastaan. Yhteistyö Väyläviraston, kiinteistönomistajien ja muiden osapuolten kanssa on ollut erittäin tärkeää”, Pekkala toteaa.

Pasi Pekkalan mukaan allianssimalli on osoittautunut erityisen toimivaksi juuri tällaisessa vaativassa ympäristössä.

”Olemme tunnistaneet kriittiset kohdat yhdessä rakentajan ja tilaajan kanssa jo kehitysvaiheessa. Kaikkiin riskeihin ei löydy valmista ratkaisua etukäteen, mutta silloin tiedetään ainakin, missä pitää reagoida nopeasti.”

Ratikkatunneli rakennetaan avokaivantona pohjaveden pinnan alapuolelle, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia rakenteille ja työnaikaisille järjestelyille. Tunnelialueella yhdistyvät vaikeat pohjaolosuhteet, syvät savikerrokset, louhinta sekä paineellinen pohjavesi. Kuva: Aleksei Kesonen / Destia

Jatkuvaa tasapainoilua

Länsiallianssin tuotantopäällikkö Juha Viitala Destialta kuvaa tunnelia koko hankkeen teknisesti haastavimmaksi kokonaisuudeksi. Rakentaminen käynnistyi näyttävästi pääradan ratasiltojen asennuksilla.

”Yksi kriittisimmistä alkuvaiheen työvaiheista oli raskaiden ratasiltojen asentaminen kaikille kuudelle raiteelle. Sillat mahdollistavat työskentelyn pääradan alla ilman häiriöitä junaliikenteelle”, Juha Viitala kertoo.

Tunnelialueella yhdistyvät vaikeat pohjaolosuhteet, syvät savikerrokset, louhinta sekä paineellinen pohjavesi. Ennen varsinaista tunnelin rakentamista toteutetaan mittavat pontti- ja porapaaluseinät useine ankkuritasoineen. Erityisen vaativa kohta sijaitsee Dixin kohdalla.

”Kauppakeskuksen perustusten pilarit ulottuvat tunnelitasolle asti. Niiden ympärillä tehtävät louhinnat ja betonirakenteet vaativat erittäin tarkkaa toteutusta”, Viitala toteaa.

Paineellinen pohjavesi edellyttää jatkuvaa valvontaa. Tunnelialueella käytetään tarkkailupisteitä, imeytysjärjestelmiä sekä pohjaveden kierrätystä.

”Pohjaveden seuranta on jatkuvaa. Tarvittaessa vettä palautetaan hallitusti niille alueille, joilta sitä poistuu rakentamisen seurauksena.”

Ennen varsinaista tunnelin rakentamista toteutetaan mittavat pontti- ja porapaaluseinät useine ankkuritasoineen. Kuva: Aleksei Kesonen / Destia

Digitaaliset työkalut käytössä

Rakentaminen keskellä vilkasta kaupunkikeskustaa tuo omat haasteensa. Työnaikaiset liikennejärjestelyt, melu, pöly ja tärinä ovat jatkuvasti huomion kohteena.

”Täällä ei voida toimia samalla tavalla kuin syrjäisellä työmaalla. Kaikessa korostuu ympäristön huomioiminen ja häiriöiden minimointi”, Juha Viitala painottaa.

Tunneli määrittää pitkälti koko länsiallianssin aikataulua. Tällä hetkellä se sitoo noin 30 prosenttia allianssin resursseista, ja vilkkaimmillaan osuus nousee jopa 40 prosenttiin.

Digitaaliset työkalut ovat keskeisessä roolissa hankkeen johtamisessa. Kaikki rakentaminen perustuu tietomalleihin ja koneohjaukseen. Lisäksi käytössä ovat muun muassa visuaalinen ja selainpohjainen Zeitmaps-vaiheistustyökalu sekä tuotannon johtamisjärjestelmä. Toimintaa ohjataan yleisaikataulujen, Last Planner -menetelmän ja päivittäisen johtamisen avulla.

”Olemme hyödyntäneet myös VR-laseja ahtaiden kohteiden tarkastelussa. Niiden avulla voidaan etukäteen varmistaa esimerkiksi työtilojen riittävyys ja rakenteiden yhteensopivuus”, Viitala kertoo.

Sekä Pekkala että Viitala korostavat allianssimallin merkitystä hankkeen onnistumiselle.

”Suunnittelijat, tilaaja ja toteuttajat istuvat saman pöydän ääressä. Kun haasteita tulee vastaan, ratkaisuja voidaan hakea nopeasti yhdessä”, Viitala sanoo.

Teksti: Sampsa Heilä