”Tieinfra on se ykkönen”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne – hän haluaa suunnata rahoitusta väylähankkeisiin, joita oikeasti tarvitaan
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen mielestä Suomi tarvitsee pitkäjänteistä infrasuunnittelua. Jotta tieverkon korjausvelka saadaan kuriin, tarvitaan nykyistä korkeampi rahoitustaso.
Kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen kanssa keskustelee infran tulevaisuudesta, voi utopiat unohtaa. Hän ei näe tulevan sellaista taloustilannetta, että Suomi voisi investoida ylen määrin uusiin väyliin, siltoihin tai tunneleihin.
”On tehtävä se, mikä meille on aivan välttämätöntä, keskityttävä siihen, mikä on meille ensisijaista”, ministeri ohjeistaa.
Rahoitusta väylähankkeisiin
Kaikista kotimaan tavaraliikenteessä kuljetettavista tonneista noin 90 prosenttia hoidetaan maantiekuljetuksina. Kuljetusmuoto on joustava ja kattaa koko maan.
”Tieinfra on se ykkönen”, Lulu Ranne painottaa.
Hän kertoo, että liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on suunnata rahoitusta väylähankkeisiin, joita oikeasti tarvitaan.
”Katse on koko Suomen tieverkossa. Eikä alemman tieverkonkaan tarve tule loppumaan”, Ranne lupailee.
Hän kiittää keskusteluista ja hyvästä yhteistyöstä eri sidosryhmiä ja tienkäyttäjiä ja muun muassa metsäteollisuutta.
Jalat maassa
Liikenne- ja viestintäministeriössä on meneillään valtakunnallisen Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyö. Keskiössä on varmistaa koko Suomen liikennejärjestelmän turvallisuus, toimivuus ja kestävyys.
”Liikenne 12 on mahdollistava ja ohjaava asiakirja, jossa kirjaukset on tarkkaan mietitty.”
Ranne pitää hyvänä sitä, että suunnitelma vaikuttaa suoraan Väyläviraston investointiohjelmaan. Hän toivookin kaikkien sitoutuvan suunnitelmaan.
”Tämä vaikuttaa investointien tärkeysjärjestykseen. Perusväylänpito ja tiestö ovat niitä, jotka nousevat nyt vahvasti esille, ja varsinkin turvallisuus sen kaikista näkökulmista.”
Ministerin mielestä Suomi tarvitsee juuri tällaista pitkäjänteistä suunnittelua.
”Aina täytyy kuitenkin muistaa talouden realiteetit ja tunnistaa se, mitä Suomi eniten tarvitsee. Pitää olla jalat maassa.”
Turvallisuutta satamiin
Tiestön ja rautateiden ohella satamat ovat Suomelle yhtä lailla tärkeitä portteja maailmalle. Satamia rakennetaan, kehitetään ja digitalisoidaan paljolti yksityisten yhtiöiden toimesta. Valtio tekee vahvaa yhteistyötä satamien kanssa, jotta ne voidaan pitää toimivina, luotettavina ja turvallisina. Eikä pidä unohtaa laivastoa.
”Jäänmurtajista huolehtiminen ja kaluston uudistaminen varmistavat sen, että kauppamerenkulkumme toimii”, Ranne sanoo.
Infra työllistää
Infralla on vahva työllistämisvaikutus. Kun miljardilla rakennetaan infraa, noin 10 000 ihmistä työllistyy.
”Omavaraisuutemme on tällä hetkellä hyvä. Perinteinen maarakennus ja päällystystyömaat ovat lähes sataprosenttisesti suomalaisia työllistäviä”, Ranne tähdentää.
Ranne on tyytyväinen tämän hetken infrapuolen työllisyystilanteeseen.
”Pariinkymmeneen vuoteen ei ole ollut näin hyvä tilanne”, hän sanoo ja toivoo, että sama linja ulottuisi yli hallituskausien. Näin löydettäisiin oikea rahoituksen taso ja tasaisuus työllisyyteen.
Ranteen mielestä tiestö tarvitsee nykyistä korkeamman ja tasaisen rahoitustason, jotta tieverkon korjausvelka saataisiin kunnolla kuriin. Ratkaisu voisi olla tiestölle osoitettu korvamerkitty raha.
Yhteistyöllä on vaikutusta
”Meillä on todella hyvät välit kaikkiin edunvalvontajärjestöihin”, liikenne- ja viestintäministeri kiittelee.
Lulu Ranteen mielestä on tärkeää, että järjestöt ovat mukana jatkuvassa vuoropuhelussa ja esittävät faktaa.
”Silloin siitä tulee julkista, eikä se jää pelkästään vain tämän hallituksen tietoisuuteen tai muodostu sen näkemykseksi.”
Myös Väylävirasto saa ministeriltä kiitosta niin osaamisestaan, kokemuksestaan kuin hyvin toimivasta yhteistyöstä.
”Yksi iso siltarumpu”
”Minulle väylät ja tiestö on rakkaudesta lajiin -juttu”, ministeri Ranne naurahtaa. Samalla hän korostaa päätöksenteossa faktojen tärkeyttä.
Hän olisi valmis lopettamaan eduskunnan jouluraha-perinteen, jossa eri alueet päätyvät kinastelemaan siltarummuista.
”On vain yksi iso siltarumpu, ja minulle se on Suomen tiestö”, Lulu Ranne muotoilee.
”Kaikki lähtee siitä, että tehdään töitä todellisiin tarpeisiin. Ratkaistaan ongelmia. Ei sekoiteta politiikalla todellisuutta, tarpeita ja rahanjakoa. Silloin menee hyvin.”
Teksti Heikki Luukkonen