Puurakenteinen kerrostalo ei ole Suomessa enää kokeilu mutta ei vielä valtavirtaakaan
Viimeisten 15 vuoden aikana puurakentamisen ratkaisut, suunnittelu ja toteutus ovat kehittyneet nopeasti. Kerrostalorakentamisessa puun osuus on silti alle viisi prosenttia.
Jatke Oy:n johtaja Mika Airaksela on seurannut puurakentamisen kehitystä aitiopaikalta 2010-luvun ensimmäisistä yli nelikerroksisista puukerrostaloista lähtien. Airaksela on suomalaisen puurakentamisen pitkäaikainen vaikuttaja ja innovaattori, joka vastaa nykyisin Jatkeen asuntorakentamisen energiatehokkaiden ratkaisujen ja puurakentamisen kehittämisestä.
”Ensimmäisestä kohteesta kirjattiin yli 150 kehityskohdetta. Sen jälkeen jokaisessa hankkeessa on parannettu jotain. Kun niitä kertyy riittävästi, pienistä askelista tulee lopulta isoja harppauksia”, Airaksela kuvaa.
Puurakenteisten kerrostalojen toteutusvaihtoehdot ovat vakiintuneet muutamaan päälinjaan. Näistä selvästi yleisin on rankarakenteinen suurelementtiratkaisu, jossa pitkälle esivalmistetut elementit asennetaan nopeasti työmaalla.
”Suurelementti on tällä hetkellä käytännössä perusratkaisu, joka on kustannustehokkain ja toimivin.”
CLT- ja LVL-rakenteita käytetään täydentävinä ratkaisuina, mutta niiden laajamittaista käyttöä on jarruttanut kustannustaso. Myös tilaelementtirakentaminen on menettänyt jalansijaa, kun toimijat ovat vähentyneet.
Keskeinen kehityssuunta on ollut elementtikokojen kasvu ja teollisen esivalmistuksen lisääntyminen. Nykyisin jopa 14-metriset elementit ovat mahdollisia, mikä vähentää liitoksia ja nopeuttaa asennusta.
Ero pieni kustannuksissa, suuri hiilijalanjäljessä
Puun suurin haaste on edelleen kustannuskilpailukyky. Tällä hetkellä puukerrostalon kustannukset ovat noin viisi prosenttia betonirakentamista korkeammat.
”Pienimmillään ero on ollut kolme prosenttia, mutta nykyinen markkinatilanne suosii betonia”, Mika Airaksela sanoo.
Erot syntyvät erityisesti välipohjarakenteista ja pakollisesta sprinklauksesta. Toisaalta puu tuo myös selkeitä säästöjä.
”Puurakentaminen on noin 30 prosenttia nopeampaa, kun kuivumisia ei tarvitse odottaa. Se on merkittävä etu.”
Ympäristönäkökulma on nousemassa keskeiseksi ajuriksi puukerrostalojen yleistymiselle. Hiilijalanjäljen osalta puu on selvästi betonia edellä.
”Betonikerrostalon hiilijalanjälki on noin 40 prosenttia suurempi. Kun puuratkaisua optimoidaan, ero voi kasvaa yli 50 prosenttiin”, Airaksela kertoo.
Ero syntyy ennen kaikkea kantavista rakenteista. Puu toimii hiilivarastona, kun taas betonin valmistus tuottaa merkittävästi päästöjä. Rakentamisen hiilijalanjälkivaatimukset ovat jo kiristymässä, mutta vielä ne eivät yksin riitä kääntämään kilpailuasetelmaa.
”Se hetki tulee, mutta ei vielä tällä määräystasolla.”
Konservatiivinen ala jarruttaa
Teknisesti puukerrostalorakentamisen suurimmat haasteet eivät liity paloturvallisuuteen vaan akustiikkaan. ”Palo ei ole ongelma. Se on helpompi ratkaista kuin ääni”, Airaksela tiivistää.
Ääneneristys ja värähtely edellyttävät tarkkaa suunnittelua. Kehitys on tässä ollut nopeaa. Uusilla välipohja- ja väliseinäratkaisuilla päästään jo betonin tasoon tai sen yli. Samalla rakenteita on onnistuttu teollistamaan.
”Olemme kehittäneet ratkaisun, jolla saamme siirrettyä työlään kipsilevyalakattojen tekemisen ja välipohjan palo- ja ääneneristyksen työmaalta tehtaalle lattiatasoon ylösalaisin käännettynä. Se tehostaa rakentamista merkittävästi. Välipohja- ja seinärakenteita on onnistuttu myös ohentamaan seuraavia puukerrostalokohteita varten.”
Vaikka tekniset ratkaisut ovat kehittyneet, markkina ei ole seurannut samaa tahtia. Rakennusala on perinteinen ja riskejä pyritään välttämään.
”Uuteen ei lähdetä helposti. Jos joku on kokeillut ja saanut näpeilleen, se näkyy pitkään”, Airaksela sanoo.
Myös tuotantokapasiteetti rajoittaa kasvua. Puuelementtitehtaita ja osaavaa työvoimaa ei ole vielä riittävästi laajamittaiseen muutokseen.
Puu rakentaa myös kotimaista arvoketjua
Ympäristönäkökulman ohella puurakentamisessa korostuu kotimainen arvoketju metsästä työmaalle. Tämä nähdään yhtenä puurakentamisen strategisista vahvuuksista.
”Koko ketju on pitkälti kotimaassa. Se työllistää ja tukee suomalaista osaamista ja innovaatioita alusta loppuun.”
Kotimaisen toimitusketjun luotettavuus korostuu kriisistä toiseen siirtyvässä globaalissa taloudessa.
”Jatke on perheiden omistama suomalainen yhtiö, joka haluaa olla aktiivinen toimija puukerrostalojen rakentamisessa sekä ratkaisujen ja toteutustapojen kehittämisessä”, Mika Airaksela sanoo.
Puurakenteinen kerrostalo ei todennäköisesti tee nopeaa läpimurtoa, mutta pitkällä aikavälillä sen asema voi vahvistua merkittävästi. Kehitystä vauhdittavat hiilijalanjälkivaatimusten kiristyminen, teollisempi tuotanto ja paremmat tekniset ratkaisut.
”Ei tämä yhdellä loikalla muutu. Mutta kun kehitys jatkuu näin, suunta on selvä.”
Teksti: Sampsa Heilä