”Olen huolissani siitä, miten naisten palkkauksellista asemaa työelämässä edistetään”, sanoo vuodenvaihteessa eläköityvä STTK:n puheenjohtaja Antti Palola
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoo eläköityvänsä hyvillä mielin. ”On ollut etuoikeus toimia keskusjärjestön puheenjohtajana”, hän sanoo.
STTK:n uusi puheenjohtaja valitaan 18. joulukuuta. ”Vahdinvaihto tapahtuu saman tien, ja vuodenvaihteessa jään pois työelämästä”, kertoo Antti Palola.
Palola on koulutukseltaan merikapteeni ja on työskennellyt ennen STTK:ta muun muassa Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana ja Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana.
”Elämä on ollut hyvien sattumien kauppaa. Lapsuudenhaaveeni toteutui, ja minusta tuli merikapteeni. Merellä olon jälkeen siirryin Turun ruotsinkieliseen merenkulkuoppilaitokseen. Vuonna 1998 siirryin töihin omaan ammattijärjestööni eli Suomen Laivanpäällystöliittoon ja vuonna 2005 jatkoin Palkansaajajärjestö Pardiaan.”
Palola on toiminut STTK:n puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä. Myös RIA on STTK:n jäsenliitto.
Tasa-arvon puolesta
STTK:n puheenjohtaja johtaa toimiston työtä, neuvottelutoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Hän vastaa STTK:n edustajistolle ja hallitukselle järjestön toiminnasta sekä johtaa puhetta STTK:n hallituksessa ja työvaliokunnassa.
”On ollut etuoikeus toimia keskusjärjestön puheenjohtajana. Meillä on järjestö, jolla on vahva pohja toimia jäseniemme edunvalvojana. Kun minut valittiin puheenjohtajaksi, yritin kiteyttää tehtävääni.”
STTK on naisvaltainen järjestö. Se näkyy Palolan mukaan kaikissa STTK:n työmarkkinoihin liittyvissä ja yhteiskunnallisissa tavoitteissa, kuten työelämän tasa-arvoon ja palkkaukseen liittyvissä asioissa.
”Järjestön jäsenet ovat keskituloisia, jotka käyvät kokopäiväisessä työssä, saavat säännöllistä palkkaa, maksavat veronsa ja laskunsa, kouluttavat lapsensa, huolehtivat ympäristöstä ja läheisistään. Halusin varmistaa heidän toimeentulonsa.”
Palola on toiminut lukuisissa eri luottamustehtävissä sekä hallituksissa. Parhaiten mieleen ovat jääneet talousneuvostossa käydyt keskustelut. Talousneuvosto on pääministerin johdolla toimiva hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja Suomen Pankin välinen yhteistyöelin.
”Olen arvostanut talousneuvoston tehtävääni paljon. Kaikkien pääministereiden johdolla on käyty hyvää ja avointa keskustelua. Erityisesti mieleen palaa korona-ajan keskustelut”, Palola muistelee.
Kultainen keskitie
Järjestökentässä on sekä isoja että pieniä järjestöjä, ja jokaisessa on omat näkemyksensä.
”Koen, että puheenjohtajan tärkein tehtävä on ollut huomioida nuo eri näkemykset ja löytää kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Kuvaavaa on, että näiden 12 vuoden aikana STTK:n hallituksessa on äänestetty vain muutaman kerran. Toki aina löytyy järjestöllisiä jännitteitä”, sanoo Palola.
Ammatillisiksi onnistumisiksi Palola nostaa kaksi eläkeuudistusta. Ensimmäinen näistä oli eläkeuudistus, joka astui voimaan vuonna 2017. Toisen kerran hän oli neuvottelemassa tänä vuonna, ja tätä uudistusta parhaillaan valmistellaan.
”Kriitikot ovat moneen kertaan sanoneet, etteivät suomalaiset työmarkkinajärjestöt pysty sopimaan asioista. Vuonna 2017 tehty mittava eläkeuudistus oli osoitus siitä, että järjestelmä toimii. Siinä pystyttiin yhdessä neuvotellen saamaan aikaan ratkaisu.”
Palola mainitsee myös Juha Sipilän hallituksen aikana tehdyn kilpailukykysopimuksen. Palolan mukaan sen suurin arvo oli se, että sopimus saatiin hyvin myrskyisessä tilanteessa neuvoteltua.
”Yksi mainittava asia on myös korona-aikana tehty keskusjärjestöjen sopimus, joka neuvoteltiin parissa vuorokaudessa. Siinä tehtiin merkittäviä määräaikaisia muutoksia työlainsäädäntöön ja toisaalta myös sosiaaliturvaan. Tilanne oli varsin kriittinen, ja jos olisi ollut normaali tilanne, neuvotteluprosessi olisi voinut kestää kuukausia.”
Tulevaisuuden haasteet
Järjestöt ovat selvittäneet, että työnantajien antama koulutus on vähentynyt. Samaan aikaan kun työelämä muuttuu ja teknologinen kehitys kiihtyy, työntekijöiden pitäisi pystyä pitämään kiinni osaamisesta.
”Olen huolissani siitä, miten pystymme vastaamaan siihen vaatimukseen, mitä tulevaisuuden työelämä asettaa osaamiselle. Aikaisemmin aikuiskoulutustuki oli todella hyvä mahdollisuus parantaa osaamistaan. Työpaikoille pitäisi luoda osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa ensin kartoitettaisiin osaamisen taso ja sen jälkeen tehtäisiin yhteinen suunnitelma, miten osaamista pystyttäisiin parantamaan”, Palola täsmentää.
Lisäksi aikaisemmilla tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla pyrittiin edistämään miesten ja naisten palkkauksellista tasaarvoa.
”Kun laaja-alaisia kokonaisratkaisuja ei enää tehdä, olen huolissani siitä, miten naisten palkkauksellista asemaa työelämässä edistetään. Tällä hetkellä hallituksen kaavailemat muutokset tulevat iskemään naisvaltaisiin aloihin.”
Laskenut järjestäytymisaste on alan yhteinen haaste. Ay-liikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto saattaa vaikuttaa entisestään jäsenmäärään.
Toisaalta on myös järjestöjä, joissa jäsenmäärä ei ole laskenut. Nuorten houkutteleminen jäseniksi on toinen haaste.
”Selvityksemme mukaan nuoret jakavat kanssamme samat arvot liittyen esimerkiksi työelämän tasa-arvoon, solidaarisuuteen, ympäristökysymyksiin sekä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Emme ole kuitenkaan onnistuneet puhuttelemaan heitä täysin niin, että he liittyisivät jäseniksi. Tässä olisi kehittämisen paikka.”
Yhtenä huolenaiheena Palola mainitsee työssä jaksamisen.
”Saimme aikaisemmin työsuojelulla merkittäviä saavutuksia perinteisissä työtapaturmissa ja pystyimme eliminoimaan isoimmat tapaturmat. Nykyään psykososiaalinen kuormitus on lisääntynyt etenkin asiantuntijatyössä.”
Keskusjärjestön rooli
Palola kertoo olevansa perinteisen kannan edustaja, joka uskoo vahvasti neuvottelu- ja sopimusyhteiskuntaan. Palolan aloittaessa puheenjohtajana vuonna 2013 tehtiin laajoja kokonaisratkaisuja. Keskusjärjestöt sopivat muun muassa palkkaukseen liittyvistä asioista sekä suomalaisen työn hinnasta, ja valtiovalta tuki sopimuksia veroratkaisuilla.
”Silloin myös näissä sopimuksissa pystyttiin sopimaan uudistuksia, joita tehdään työ- ja sosiaalilainsäädäntöön. Nyt tätä koneistoa ei ole enää. Nykyään suomalaisten työn hinnasta sopivat ja neuvottelevat suoraan kunkin toimialan työntekijä- ja työnantajajärjestöt.”
Palola kokee, että keskusjärjestöllä on tulevaisuudessa neljä isoa tehtävää. Ensimmäinen on se, että keskusjärjestö osallistuu työlain- ja sosiaalilainsäädännön valmisteluun kolmikantaisissa työryhmissä. Toinen on se, että STTK osallistuu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen yhteiskuntavaikuttamisen saralla. Kolmas tehtävä on kansainvälinen vaikuttaminen globaalilla ja Eurooppa-tasolla, ja neljäs on yleinen viestintä ja uusien kanavien huomioiminen.
”Näiden lisäksi tulee tukea ja auttaa jäsenjärjestöjä kunkin tarpeiden mukaan neuvottelutoiminnassa ja pyrkiä koordinoimaan neuvottelukierroksia”, Palola täydentää.
Palola on eläköitymässä hyvillä mielin ja suunnittelee viettävänsä enemmän aikaa mökillä. Lisäksi aikaa vapautuu enemmän neljälle lapsenlapselle ja vapaa-ajan harrastuksille, joita ovat hiihto, golf ja lenkkeily.
”Olen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kasvatti, ja olen todennäköisesti saanut parhaan osan sen tarjoamista palveluista tähän asti elämääni. Haluaisin jättää työurani jälkeen tämän saman yhteiskunnan vähintäänkin yhtä hyvänä ja toivottavasti vähän parempana kahdelle aikuiselle tyttärelleni ja neljälle lapsenlapselleni.”
Teksti: Jenni Valtari