Korkean rakentamisen kokemustieto on saatava talteen, toteavat rakennusarkkitehtiopiskelijat tutkimuksessaan
Korkean rakentamisen osaaminen on vaarassa kadota, ellei sitä ryhdytä kirjaamaan talteen. Tuore haastattelututkimus osoittaa, että Helsingin kaupungin nykyinen korkean rakentamisen ohje pitää päivittää.
Helsingin kaupunki on laatinut nykyisin käytössä olevan korkean rakentamisen rakentamistapaohjeen vuonna 2018. Tämän jälkeen on valmistunut useita korkeita kohteita, joista on kertynyt ammattilaisille tietoa ja osaamista.
Metropolian rakennusarkkitehtiopiskelijat Aleksi Hämäläinen ja Mikko Markovaara toteuttivat haastattelututkimuksen osana opintoihin kuuluvaa innovaatioprojektia. Tavoitteena oli kerätä korkean rakentamisen asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten korkean rakentamisen ohjetta tulisi kehittää.
Tutkimukseen osallistui 15 asiantuntijaa, jotka edustavat rakennusliikkeitä, suunnittelutoimistoja ja Helsingin rakennusvalvontaa. Tutkimus toteutettiin Rakennustieto Oy:lle yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.
Useimmat vastaajat kokivat nykyisen ohjeen sisällöltään riittävän laajaksi, joskin hieman epätarkaksi. Moni vastaaja kertoi käyttäneensä ohjetta ennen kaikkea tarkistuslistana. Lähes jokainen vastaaja toivoi uuteen ohjeeseen kuvia tai kaavioita. Lisäksi toivottiin viittauksia muihin aihetta tukeviin ohjeisiin.
Yhteistyötä ja yhteensovittamista
Osapuolten välinen yhteistyö ja tiedon välittyminen nousivat esiin jokaisessa haastattelussa: ne ovat onnistumisen kannalta ratkaisevia tekijöitä. Vastaajat toivoivat, että uusi ohje auttaa suunnitelmien yhteensovittamisessa ja ohjaa aktiiviseen dialogiin.
Vastaajat kokivat, että kolmannen osapuolen suorittamat tarkastukset parantavat hankkeiden laatua, sillä niissä on noussut esiin tärkeitä kehityskohteita. Toisaalta osa vastaajista oli sitä mieltä, että ulkopuolisiin tarkastuksiin tarvitaan nykyistä kattavampi ohjeistus ja loppuraporttien tulisi olla laajempia ja selkeämpiä.
Talotekniikan osalta merkittävimmiksi teemoiksi nousivat hormivaikutus ja painesuhteet. Näiden sovitusten onnistuminen vaikuttaa suoraan rakennuksen turvallisuuteen ja käytettävyyteen. Haastateltavien mukaan suunnittelualojen yhteistyö tulisi aloittaa varhaisemmassa vaiheessa, jotta ongelmilta vältyttäisiin.
Myös stabiliteettiin liittyvässä ohjeessa yhteensovitusten ja vastuiden ohjeistus koetaan keskeiseksi. Etenkin varhaisen vaiheen ohjaukseen ja vastuisiin liittyvät kysymykset on koettu stabiliteetti- ja lujuuslaskelmiin liittyvässä RAK-02-ohjekortissa liian epämääräisiksi.
Korkean tason osaamista
Nykyinen ohje ottaa kantaa kelpoisuuksiin, mutta vastaajien mielestä aihe vaatii uudenlaista tarkastelua. Moni kokee, että edes nykyinen poikkeuksellisen vaativa -luokitus ei välttämättä riitä korkean rakentamisen hankkeisiin. Yksi ratkaisu olisi tehdä oma vaativuusluokituksensa korkeaan rakentamiseen. Näin työntekijöiden osaaminen voitaisiin taata, ja projektien laatu olisi tasavertainen.
Lisäksi moni tunnistaa ongelmaksi sen, että korkean rakentamisen hankkeiden parissa työskentelee jokseenkin rajallinen joukko ihmisiä. Tämä on ongelmallista hiljaisen tiedon eteenpäin viemisessä: asiantuntijoita eläköityy ja uusia tarvittaisiin mukaan projekteihin.
Ratkaisuksi ehdotetaan, että kaikki korkeaan rakentamiseen perehtyneet henkilöt, myös avustavat työnjohtajat ja suunnittelijat, olisi kirjattu ylös, jotta viranomaisillakin olisi heistä tieto.
Hiililaskenta ja tiedolla johtaminen
Uusi rakentamislaki teki hiililaskennasta pakollisen suurimpaan osaan rakennushankkeita. Nykyinen ohje ei käsittele ollenkaan korkean rakentamisen hiililaskentaa, ja vastaajista moni on sitä mieltä, että sen pitäisi.
Rakentamisala on yksi suurimmista päästöjen tuottajista, ja etenkin betonilla on iso rooli. Hiililaskenta tulisi ottaa mukaan jo hankkeen alkumetreillä, jotta sen vaikutukset pystyttäisiin huomioimaan mahdollisimman aikaisin.
Tämä tutkimus osoitti, että iso osa rakentamisalan tiedosta on henkilökohtaista, dokumentoimatonta osaamista. Kun uutta ohjetta aletaan laatia, asiantuntijoiden kokemustietoa tulee hyödyntää. Näin ohjeesta saadaan käytännönläheinen työkalu korkeiden rakennusten suunnitteluun ja toteutukseen.
Teksti: Aleksi Hämäläinen ja Mikko Markovaara