Keilaniemen Portti Espoossa on hyvä esimerkki hybridirakentamisesta, jossa yhdistetään puun, teräksen ja betonin parhaat puolet
Keilaniemen Portti on arkkitehtonisesti näyttävä hybridirunkoinen toimistotalo, jonka on määrä valmistua tänä vuonna. Hämeen ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteisessä Hybritut-hankkeessa on kehitetty vähähiilisiä rakentamisen hybridiratkaisuja.
Työeläkevakuutusyhtiö Varman Espoon Keilaniemeen rakennuttama, arkkitehtitoimisto ARCOn suunnittelema ja Jatke Toimitilat Oy:n rakentama Keilaniemen Portti on arkkitehtonisesti näyttävä hybridirunkoinen toimistotalo kaarevine julkisivuineen ja siroine puurakenteineen.
Keilaniemen Portissa on kohteen rakennesuunnittelusta vastaavan Rambollin projektipäällikkö Antti Pekkalan mukaan onnistuttu hyödyntämään eri materiaaleja siellä, missä ne toimivat kaikkein tehokkaimmin.
”Kestävän kehityksen tavoitteita ja haluttua imagoa on saavutettu esimerkiksi puun käytöllä kantavassa rungossa, mutta esteettisesti ja teknisesti näin hienoa, toimivaa ja muuntojoustavaa sekä rakenteiltaan siron näköistä puurakennusta ei olisi mahdollista toteuttaa ilman teräsrakenteita”, Pekkala sanoo.
Pääasiassa Versowoodin liimapuupilareista ja Peikon teräksisistä liittopalkeista koostuva kantava runko on jäykistetty paikalla valetuilla teräsbetonisilla porras- ja hissikuiluilla.
Rakennuksen välipohjissa Peikon Deltabeam Green -liittopalkit kannattavat CLT-laattoja, joiden päälle on valettu rakenteellinen pintabetoni. Peikko on toimittanut kohteeseen myös kerroksen korkuiset teräksiset jumboristikot sekä puu- ja betonirungon teräksiset liitososat.
”Välipohjan rakennekorkeus on haluttu minimoida, ja teräksisillä liittopalkeilla on saavutettu tarvittava jäykkyys matalalla rakennekorkeudella sekä mahdollisimman korkea tila taloteknisille asennuksille.”
Keilaniemen Portin päävuokralaiset ovat Metsä Group ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC. Metsä Groupin tuotteita on käytetty sekä rungossa että sisäverhouksessa. Kohteessa on käytetty myös hiilidioksidipäästöjä pienentävää vihreää betonia.
”Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on Breeam Excellent -ympäristösertifiointi, ja sitä tukee esimerkiksi puun käyttö ja kierrätysteräksen yli 93 prosentin osuus Deltabeam-palkeissa”, aluevastaava Jaakko Kinossalo Jatke Toimitiloista sanoo.
Kinossalo pitää merkittävänä etuna sitä, että teräksisten liittopalkkien sirous mahdollistaa Keilaniemen Portissa huomattavasti matalammat ja yksinkertaisemmat rakenteet sekä liitokset ja palosuojaukset kuin niissä kohteissa, joissa on käytetty puisia palkkielementtejä.
”Uskon että tämä kohde voi edistää puurakentamista selvästi paremmin kuin pyrkimys puun käytön maksimointiin.”
Mahdollisuus käyttää uudelleen
Vuodenvaihteessa päättyneessä Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin vetämässä Hybritut-hankkeessa kehitettiin vähähiilisiä rakentamisen hybridiratkaisuja. Hankkeessa olivat mukana Peikko Group, Versowood, CrossLam Kuhmo, AFRY Buildings Finland, Kiilto, LignoSphere Company sekä portugalilainen Coimbran yliopisto.
”Keilaniemen Portti on hieno esimerkki hybridirakentamisen mahdollisuuksista. Hybritut-hankkeen tuloksia hyödyntämällä hybridirakentamista voidaan tulevissa kohteissa toteuttaa entistäkin kilpailukykyisemmin”, hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimus- ja laboratoriopäällikkö Jarmo Havula HAMK Techistä sanoo.
Tulevaisuudessa komponenttien uudelleenkäytettävyys ja rakennuksen muunneltavuus korostuvat. Vuodenvaihteessa voimaan astunut uusi ilmastoasetus huomioi myös hiilikädenjäljen, joka tarkoittaa tavaran tai palvelun tuottamia hyödyllisiä vaikutuksia ilmastoon. Hybritut-hankkeessa tutkittiin muun muassa CLT-laatan ja sen päälle valettavan betonilaatan toteutusta niin, että rakenne voidaan purkaa ja käyttää uudelleen toisessa kohteessa.
”Laskelmien mukaan välipohjan CLT-laatan kierrätettävyydellä voidaan pienentää hiilidioksidipäästöjä noin kymmenen prosenttia”, Havula kertoo.
Hiilipäästöjä pienentää tällaisessa hybridivälipohjarakenteessa sekä puun käyttö että komponenttien uudelleenkäytettävyys. Havula korostaa, että ratkaisu tehostaa myös työmaan prosessia ja kosteudenhallintaa.
”Yhdessä ratkaisuvaihtoehdossa työmaalla ei tarvitse odotella betonin kuivumista, kun pintaan tulevat betonilaatat valetaan valmiiksi elementtitehtaalla ja asennetaan kiinnikkeillä CLT-laattoihin.”
Muuntojoustavia rakennuksia
Puu-betonivälipohjalla on Jarmo Havulan mukaan parempi ääneneristävyys kuin kokonaan puusta valmistetulla välipohjalla. Puu-betonivälipohjalla ja teräksisten liittopalkkien käytöllä päästään myös pidempiin jänneväleihin sekä matalampaan rakenne- ja kerroskorkeuteen kuin puisella välipohjalla ja puupalkeilla.
Näin saavutetaan parempi tilojen ja taloteknisten asennusten muuntojoustavuus. Pitkällä tähtäimellä se tarkoittaa sitä, että rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen helpottuu ja elinkaari pitenee.
”Olemme hakemassa rahoitusta jatkotutkimuksiin, joilla hybridirakentamista voidaan kokonaisuutena optimoida. Esimerkiksi puu- ja betonirakenteiden teräksisten liitososien tarkemmalla FEM-laskentaan pohjautuvalla mitoituksella hybridirakentamisen kilpailukykyä voidaan entisestään parantaa ja samalla lisätä puun käyttöä ja pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä”, Havula sanoo.
Hankkeessa tutkittiin myös CLT- ja muissa puurakenteissa käytettävien fossiilipohjaisten liimojen korvaamista ligniinipohjaisilla liimoilla. Niitä valmistetaan selluteollisuuden sivuvirroista.
”Ligniinipohjaiset liimat toimivat hyvin ja alustavien tulosten mukaan ne voivat myös parantaa puurakenteiden palonkestävyyttä. Jos jatkotutkimukset varmistavat tulokset, puurakennusten kilpailukykyä voidaan parantaa myös paloturvallisuuden osalta.”
Teksti: Sampsa Heilä