Drooneilla voidaan kerätä aiempaa tarkempaa tietoa päätöksenteon pohjaksi – suuri datamäärä ei kuitenkaan saa olla itseisarvo
Droonit muuttavat väylärakentamista. Vaikka drooneilla voidaan kerätä aiempaa tarkempaa dataa, tiedon todellinen arvo syntyy vasta silloin, kun se jalostuu oikeaksi tiedoksi oikeaan aikaan.
Drooni kaartelee Tampereen rautatieaseman ratapihan yllä. Asemanseudun juna- ja autoliikenne sykkii miltei tauotta. Ratikka liikennöi ratapihan alittavalla reitillään. Samaan aikaan tällä matkustajamäärältään Suomen suurimmalla vaihtoasemalla on meneillään laajamittainen remontti.
Väyläviraston noin 232 miljoonan euron hankkeessa parannetaan junaliikenteen välityskykyä, ratapihan toimivuutta ja rakennetaan puitteet tulevaisuuden tarpeisiin.
Tampereen henkilöratapihan remontti on hyvä esimerkki siitä, miten digitalisaatio on muuttanut toimintatapoja. Droonit, tietomallit, laserkeilaus, lisätty todellisuus sekä tekoäly ovat arkipäivän työkaluja hankkeen suunnittelussa, rakentamisessa ja johtamisessa.
Hankkeen tilaajina ovat Väylävirasto, Tampereen kaupunki, VR-Yhtymä Oyj sekä Fintraffic Raide Oy.
Tarkkaa tietoa
Huhtikuussa 2025 käynnistyneen henkilöratapihan uudistushankkeen päätoteuttajan Kreate Oy:n suunnittelupäällikkö ja apulaisprojektipäällikkö Aki Kopra kertoo, että työmaata kuvataan säännöllisesti droonilla.
”Se on ennen kaikkea työkalu työmaatilanteen tallentamiseen. Digitaalinen tieto palvelee sekä suunnittelijoita että rakentajia.”
Kun drooniaineisto yhdistetään suunnitelmiin ja tietomalleihin, syntyneestä yhdistelmämallista voidaan tarkastella vaikka toimistosta käsin rakenteiden sijoittumista maastoon ja sitä, missä työmaa etenee tarkasteluhetkellä.
”Kaikkea ei enää tarvitse käydä tarkistamassa paikan päällä”, Aki Kopra tähdentää.
Kopran mielestä uudet menetelmät ovat tervetulleita rakentamiseen. Suurimpana haasteena hän näkee sen, että oppisimme muuttamaan toimintatapojamme, ottamaan teknologian käyttöömme ja integroimaan sen joustavaksi osaksi rakentamisen normaaleja prosesseja. Drooni kerää päätöksenteon pohjaksi aiempaa tarkempaa tilannekuvaa.
”Kommunikointi on helpompaa, kun tietoa on enemmän, se on ajantasaista, mittatarkkaa ja kaikkien hankkeen osapuolien käytettävissä aina tarvittaessa. Päätöksenteko terävöityy ja helpottuu huomattavasti. Paluuta entiseen ei enää ole.”
Tiedolla johtamista
Väyläviraston projektipäällikkö Tapani Läärä korostaa tietomallien ja niihin sisällytetyn droonitiedon merkitystä suunnittelussa, suunnittelun ohjauksessa, rakentamisessa ja päätöksenteossa.
Tie- ja ratahankkeet ulottuvat usein kilometrien mittaisille alueille. Perinteiset menetelmät syrjäyttänyt drooni kartoittaa maaston muodot, korkeuserot ja rakenteet nopeasti, mittatarkasti, turvallisesti ja kustannustehokkaasti.
Läärä pitää tärkeänä sitä, ettei tietomalli palvele enää pelkästään toimiston intressejä. Nyt sen saa avattua rakennuspaikalla puhelimen tai tabletin näytölle. Työmaakäynnillä voi varmistaa, ovatko lähtötiedot pitäneet paikkansa tai onko havaittavissa jotain merkittäviä ristiriitoja.
”Mobiililaitteessa toimiva lisätty todellisuus tuo suunnitelmat näytölle suoraan työmaaympäristöön. Sen avulla voidaan havainnollistaa tulevia rakenteita, seurata rakentamisen etenemistä ja tarkastaa esimerkiksi louhintojen sekä massanvaihtojen toteutumista.”
Digitaalisten työkalujen suurin hyöty näkyy lopulta siinä, että ihmiset työmaalla ja työpöydän ääressä voivat työskennellä ja tehdä päätöksiä luotettavan sekä ajantasaisen tiedon pohjalta.
Yhteinen tilannekuva
Vektor.io toimii Väyläviraston tietomallien hallintaan ja jakamiseen valittuna BIM-työkaluna. Se kokoaa hankkeen suunnittelu-, toteuma- ja mittausaineistot yhteen digitaaliseen ympäristöön kaikkien osapuolten saataville.
Vektor.ion myyntijohtaja Eero Lyytikäisen mukaan keskeistä väylähankkeissa on kyky yhdistää droonilla kerättyä tietoa muihin projektiaineistoihin sekä vertailla ja analysoida niitä hankkeen tarpeisiin.
”Todellinen hyöty syntyy, kun kerättyä aineistoa voidaan verrata suunnitelmiin ja hyödyntää rakentamisen seurannassa ja päätöksenteossa.”
Digitaalinen aineisto tarjoaa hankkeen kaikille osapuolille yhteisen tilannekuvan. Kun suunnitelmat ja toteutunut työmaatilanne ovat nähtävissä samassa ympäristössä, voidaan rakenteiden toteutumista seurata lähes reaaliajassa.
Samalla eri suunnittelualojen yhteensovittaminen helpottuu, päällekkäinen työ vähenee ja päätöksenteko nopeutuu.
Vastuu on ihmisellä
Drooni on valjastettu työkaluksi monessa Väyläviraston hankkeessa. Harri Liikanen toimii projektipäällikkönä Väyläviraston Valtatie 5 Leppävirta–Kuopio -hankkeessa, joka on yksi Itä-Suomen merkittävimmistä käynnissä olevista tiehankkeista.
”Droonin hyödyt tulevat esiin juuri tällaisten kymmenien kilometrien mittaisten työmaiden hallinnassa. Massa- ja määrälaskenta sekä mittaustiedon kerääminen ovat merkittävästi tehokkaampaa perinteisiin menetelmiin verrattuna”, Liikanen sanoo.
Ilmasta käsin maanrakennustöiden eteneminen, massansiirrot ja työalueiden kehitys näkyvät yhtenä kokonaisuutena tavalla, johon perinteiset maastokäynnit eivät yllä.
Väyläviraston kehittämispäällikkö Marion Schenkwein tarkastelee droonin käyttöä rakentamisessa ennen kaikkea tiedon hyödyntämisen näkökulmasta. Suuri datamäärä ei saa olla itseisarvo.
”Tarvitsemme työkaluja, joilla pystymme poimimaan päätöksenteon kannalta olennaisen tiedon, ja saamme sen siirrettyä luotettavasti hankkeen eri vaiheiden välillä”, Schenkwein painottaa.
”Tavoitteena on saada tiedon ketju säilymään katkeamattomana esiselvityksestä suunnitteluun, rakentamiseen, kunnossapitoon ja lopulta koko väylän elinkaaren hallintaan.”
Schenkwein muistuttaa myös, että tekoäly ei korvaa asiantuntijoita. ”Kokemuksen ja ammattitaidon merkitys ei vähene. Tekoäly voi auttaa analysoimaan aineistoa ja tunnistamaan ilmiöitä, mutta päätöksenteossa vastuu kuuluu edelleen ihmisille.”
Tieto luo tulevaisuutta
Väylärakentamisen tulevaisuus rakentuu siitä, kuinka hyvin uusi teknologia ja ihmisten osaaminen yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi. Drooni tuottaa yhä enemmän tietoa. Sen todellinen arvo syntyy kuitenkin vasta silloin, kun tieto jalostuu oikeaksi tiedoksi oikeaan aikaan.
Tulevaisuudessa väylien suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito perustuvat yhä vahvemmin tiedolla johtamiseen. Päätökset tulee tehdä ajantasaisen, laadukkaan ja luotettavan tiedon pohjalta. Näin rakennetaan parempia, turvallisempia ja pitkäikäisempiä väyliä.
”Teknologia mahdollistaa paljon, mutta ytimessä on se, että tunnistamme oikeat tarpeet ja pystymme tuottamaan tietoa, joka aidosti vie toimintatapoja eteenpäin”, Marion Schenkwein kiteyttää.
Teksti: Heikki Luukkonen