RIA antoi lausunnon rakennustyön turvallisuutta koskevasta asetuksesta – huolena on se, että pääsuunnittelijan vastuu kasvaa liian suureksi
Rakennustyön turvallisuutta koskevassa asetusluonnoksessa korostuu pääsuunnittelijan vastuu työturvallisuusasioissa. RIA toivoo, että momentin muotoilua vielä pohdittaisiin. Lisäksi RIA ehdottaa, että päätoteuttajan vastuut kirjattaisiin asetukseen tarkemmin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt luonnoksen uudeksi rakennustyön turvallisuutta koskevaksi asetukseksi, jonka on määrä tulla voimaa 1.1.2027. Asetus korvaisi rakennustyöasetuksen vuodelta 2009 sekä työministeriön päätöksen rakennustyömaiden henkilöstötiloista vuodelta 1994.
Esitykset on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan jaostossa. Lausuntokierroksen jälkeen ehdotukset käsitellään neuvottelukunnassa.
RIA antoi luonnoksesta lausunnon perjantaina 23. tammikuuta. Voit lukea koko lausunnon täältä.
Asetusluonnoksen tavoitteena on rakennustyön turvallisuuden hallinnan parantaminen, tapaturmien ja ammattitautien vähentäminen sekä rakennustyöasetuksen säädöstekninen selkeyttäminen ja ajantasaistaminen. RIA pitää tavoitteita oikeina ja tärkeinä. RIA on kuitenkin huolissaan siitä, että asetusluonnoksessa pääsuunnittelijan vastuu työturvallisuusasioissa korostuu.
Luonnoksen 4 § 2 momentti eroaa nykytilasta siten, että ehdotetussa säännöksessä mainitaan nimenomaisesti pääsuunnittelija vastuullisena tahona. Tämän tarkoitus on korostaa rakentamishankkeen pääsuunnittelijan vastuuta kohteen suunnittelussa esille nousevien työturvallisuuteen liittyvien seikkojen huomioimisessa. Pääsuunnittelija huolehtii myös siitä, että rakennuskohteen käytön ja huollon työturvallisuusnäkökohdat on huomioitu osana suunnittelua.
”Ongelma on se, että pääsuunnittelija ei välttämättä annetulla tiedolla ja osaamisella pysty arvioimaan, onko turvallisuusriskit huomioitu riittävästi suunnitelmissa”, toteaa RIA ry:n toimitusjohtaja Antti Aarnio.
Lisääntyvien vastuiden pitäisi Aarnion mukaan myös näkyä pääsuunnittelijan tehtävien hinnoittelussa.
RIA toivoo, että ministeriössä vielä pohdittaisiin, voisiko 4 § 2 momentin muotoilla esimerkiksi näin:
”Rakennuttajan ja kunkin suunnittelijan on huolehdittava siitä, että rakennushanketta suunniteltaessa ja valmisteltaessa arkkitehtonisessa, rakennusteknisessä, teknisiä järjestelmiä ja rakennushankkeen toteuttamisen järjestelyjä koskevassa suunnittelussa otetaan huomioon rakennustyön turvallinen ja terveellinen toteutus.”
Tämä noudattaisi työturvallisuuslain 57 § luonnetta.
RIA ehdottaa lausunnossa myös sitä, että päätoteuttajan vastuut kirjattaisiin asetukseen tarkemmin. Luonnoksessa ohjataan työturvallisuuslain 52 §:n ja 51 §:n mukaista vastuuta yhteistä rakennustyömaata koskevista työturvallisuusvelvoitteista päätoteuttajalle.
Päätoteuttajan edustajaan kohdistuvaan huolehtimisvelvoitteeseen liittyviä tehtäviä kuvataan asetuksessa, mutta tehtävät ovat melko laajoja ja osin abstrakteja. Vastuut olisi syytä määritellä selkeämmin, konkreettisemmin ja yksityiskohtaisemmin.
”Muiden työnantajien ja alihankkijoiden toimintaan kohdistuva tarkkailu- ja valvontavelvollisuus on haastavaa toteuttaa. Työmaat ovat usein hyvin laajoja ja alihankintaketjut monipolvisia, eikä päätoteuttajan edustajalla ole useinkaan mahdollisuutta henkilökohtaiseen valvontaan. Käytännössä päätoteuttajan edustajan rikosoikeudellinen vastuu on usein vastuuta alempien työnjohtajien ja alihankkijoiden työnjohtajien laiminlyönneistä”, Antti Aarnio täsmentää.