Oulun betoninen pääkirjasto peruskorjattiin – ”Vanha talotekniikka oli heikoin lenkki”, kertoo projektiarkkitehti
Vuonna 1981 rakennetun Oulun pääkirjaston peruskorjaus on juuri valmistunut. Alkuperäistä Marjatta ja Martti Jaatisen arkkitehtuuria kunnioittavassa korjauksessa on muun muassa uusittu rakennuksen talotekniikka ja parannettu esteettömyyttä.
Yli 40 vuoden ikäiseen Oulun pääkirjastoon on tehty kokonaisvaltainen talotekniikan, rakenteiden ja pintojen peruskorjaus. Tilat ja toiminnot on päivitetty vastaamaan nykyajan tarpeita. Hämmästyttävän hyvin aikaa kestäneen rakennuksen korjaustyöt suunniteltiin alkuperäistä ilmettä vaalien.
Kirjasto edustaa 1970–1980-lukujen taitteen huippuarkkitehtuuria modernin ja niukan betoniarkkitehtuurin taidonnäytteenä. Kirjaston arkkitehtisuunnitelman teki Arkkitehtitoimisto Marjatta ja Martti Jaatinen. Toimisto voitti Oulun hallinto- ja kulttuurikeskuksen yleisen suunnittelukilpailun vuonna 1963.
Monumentaalikeskuksen toteutuneeseen kokonaisuuteen sisältyy kirjaston lisäksi kaupunginteatteri. Oulun rantakorttelien kaupunkitila on Museoviraston nimeämä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Monumentaalikeskus kuuluu tähän alueeseen.
Kirjaston peruskorjauksen suunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit Oy:n johtama suunnitteluryhmä, ja työn tilaajana toimi Oulun tilapalvelut -liikelaitos. Toteutusvaiheen yhteistoiminnallisen tavoitehintaurakan toteuttivat Rakennustyö Salminen ja Aro Systems.
Vanha talotekniikka haasteena
Projektiarkkitehtina ja pääsuunnittelijana hankkeessa toiminut arkkitehti Maren Nielsen on ollut aiemminkin vastaavissa modernin arkkitehtuurin restaurointihankkeissa mukana. Suunnittelutehtävän vaativuus liittyy Oulun kirjaston osalta vahvasti arkkitehtuurin arvoihin ja ilmeen säilyttämiseen.
”Lähtötilanteessa tehtyjen tutkimusten mukaan rakennuksen runko oli yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka siihen ei ollut tehty juurikaan korjaustoimia ennen tätä. Vanha talotekniikka oli heikoin lenkki, ja sen perusteellinen uudistus oli edessä. Korjaus antoi hyvän mahdollisuuden tutkia tilojen toimivuutta ja esteettömyysvaatimuksia”, Nielsen kertoo.
Vaikka vaatimukset talotekniikan uudistamisen suhteen olivat korkealla, kaikki ratkaisut tehtiin sopeuttaen ne rakennuksen asettamiin ehtoihin ja arvoihin. Rakennusta ei ole suojeltu, mutta kaikki korjaukset tehtiin suojellun rakennuksen proseduurin mukaan.
”Teknisten ratkaisuiden haarukointi oli erityisen vaativa työ. Esimerkiksi IV-konehuoneiden osalta tilanne oli hyvin alimitoitettu nykytarpeisiin nähden, ja noin nelinkertaistuneelle talotekniikalle piti löytää runsaasti uutta tilaa.”
Jokaiseen kerrokseen rakennettiin samalle kohdalle talotekniikan ja wc-tilojen paketti, jotta tarvittavan tekniikan kuljettaminen kerroksesta toiseen sujuu mutkattomasti. IV-konehuoneille uutta tilaa saatiin entisen vahtimestarin asunnon tiloista, ylimmästä kerroksesta sekä kellarista.
Lisää tilaa ja toimintaa
Vuonna 2023 alkaneen peruskorjauksen yhteydessä tehdyillä tilamuutoksilla on parannettu rakennuksen käytettävyyttä sekä lisätty joustavuutta ja muunneltavuutta.
Suurimpana muutoksena oli aiemmin varastoina ja henkilökunnan tiloina olleen neljännen kerroksen avaaminen yleisölle. Sinne sijoittuu uusi lastenkulttuurikeskus Kotilo. Lisäksi kerroksessa on neljä erilaista studiota, joissa voi soittaa, pelata tai äänittää. Kolmannen, niin sanotun monitoimikerroksen, tiloissa on muun muassa digiverstas ja aiemmin ensimmäisessä kerroksessa sijainnut lukusali.
Tapahtumien järjestämiseen on saatu lisää puitteita. Yksi rakennuksen arvon kannalta tärkeitä tiloja on ensimmäisen kerroksen Pakkalan sali alkuperäisine kalusteineen.
Sali on yhdistettävissä viereiseen tapahtumatila Laituriin, joka mahdollistaa entistä suuremmat tapahtumat kirjaston tiloissa.
Kirjaston kahvila on uudella paikalla lähellä sisäänkäyntiä ensimmäisen puolikkaan kerroksen tiloissa ja myös siellä voi järjestää pieniä tapahtumia.
Kahden kerroksen korkuisesta aikuisten kirjastosalista avautuu laajat näkymät rannan torialueelle. Kirjaston edustalla on prosenttitaiteen muodossa toteutettu Urho Kähkösen suunnittelema vuodenaikojen rytmissä muuttuva kasvitaideteos Sininen Saari.
Kirjasto on kokonaistaideteos
Arkkitehtonisesti kirjasto on suunniteltu tiukan modulaarisena kokonaisuutena, jossa korostuu laadukas betonivalutekniikka sekä selkeän materiaalipaletin yhteispeli. Betonin, alumiinin ja lasin vastapareina sisätiloissa ovat lämmin saarni ja läpi tilojen kulkeva valo.
Rakennuksen pohjaratkaisu perustuu 6×6-metriseen pilarijakoon. Detaljiikka ja vaativat betonivalut ovat merkillepantavan huolellisesti toteutettuja.
Studio Nurmesniemen kalusteet kruunaavat kokonaisuuden ja luovat tiloista kokonaistaideteoksen. Alkuperäisiä kalusteita ja valaisimia on kunnostettu, ja uusia kalusteita on toteutettu alkuperäisten kalusteiden hengessä. Peruskorjauksen sisustussuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehtien sisustusarkkitehti Laura Hämäläinen.
Maren Nielsen kertoo, että tämäntyyppisessä modernissa arkkitehtuurissa arkkitehtoninen idea liittyy usein tilasarjoihin ja ihmisen kuljettamiseen rakennuksessa. Siihen sisältyy Oulun kirjastorakennuksellekin tyypillisiä puolen kerroksen siirtymiä, jotka ovat nykypäivän esteettömyysvaatimusten näkökulmasta monesti haasteellisia. Esteettömyyttä parannettiin muun muassa sijoittamalla rakennukseen uusi hissi.
Avajaiset tammikuussa
Vänmanninsaaressa Oulun ydinkeskustassa sijaitsevat kirjasto ja teatteri on suunniteltu neliön muotoiselle saarelle tiukkaan ja rationaaliseen modulaarijärjestelmään.
Kirjaston sijainti on tuonut omat logistiset haasteensa korjaustöille. Saarelle pääsee vain yhtä siltaa pitkin, ja varsinkin kesäaikaan saaren läpi kulkeva jalankulku- ja pyöräliikenne on vilkasta. Kirjaston peruskorjauksen aikana uusittiin myös Oulun teatterin vesikattoa sekä rantarakenteita ja Torinrannan laituria.
Aiemmin pääkirjastona tunnetusta rakennuksesta syntyi keskustakirjasto Saari, joka on saanut nimensä Jaatisten alkuperäisen kilpailuehdotuksen mukaisesti. Kirjaston ja lastenkulttuurikeskus Kotilon lisäksi rakennuksessa toimii Oulun kaupungin yhteisöpalvelut.
Kirjaston ovet avautuivat yleisölle marraskuun lopussa, mutta rakennuksen virallisia avajaisia vietetään tammikuussa 2026, jolloin lastenkulttuurikeskuskin päästään avaamaan.
Teksti ja kuvat: Anna Niemelä