Infran korjausvelka on saatava kuriin, linjaavat Infra ry:n Juha Arvola ja Paavo Syrjö
Ennen kuin Suomen infrastruktuuria päästään rakentamaan nykyaikaiseksi, on korjausvelka saatava kuriin. ”Infra on koko Suomen liikkumisen, elämisen ja logistiikan selkäranka”, sanoo Infra ry:n Juha Arvola.
Suomen talouselämä tasapainottelee maailman myrskyjen mainingeissa. Muutokset geotaloudessa uhkaavat maamme kansainvälistä saavutettavuutta. Vaikutukset ovat jo nähtävissä Suomen tuonti- ja vientikuljetuksissa sekä kansantaloudessamme.
”On aika ryhtyä toimiin infrastruktuurimme parantamiseksi”, toteavat Infra ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha Arvola sekä toimitusjohtaja Paavo Syrjö yhteen ääneen.
Infra ry edustaa infratoimialan yrityksiä Rakennusteollisuus RT:ssä.
Korjausvelka ei saa kasvaa
Tällä hetkellä 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupan tuonnista ja viennistä toteutuu merikuljetuksina.
”Sinänsä kustannustehokkaalle kuljetusmuodolle olisi hyvä löytää vaihtoehtoisia reittejä”, Syrjö pohtii.
Vaikka Suomen liittäminen logistisesti länteen on vahvasti agendalla, Syrjöä askarruttaa kotimaan infraverkostoon kertyvä korjausvelka.
”Se että väyliin satsataan, ei ole se ihan perimmäisin juttu. Infra on niin sanottua johdettua kysyntää. Tarvitsemme sitä, jotta teollisuutemme menestyy”, hän painottaa.
Toimivat väylät ja rakenteet mahdollistavat tavaroiden, energian ja datan kuljettamisen sekä ihmisten liikkumisen. Ne tekevät yhteiskunnasta toimintakykyisen. Tarvitsemme infrarakentamista myös muun muassa puolustukseen, energiamurrokseen, vihreän siirtymän vuoksi sekä länsiyhteyksiin.
”Emmekä saa unohtaa alaan liittyvää tutkimusta, suunnittelua, innovaatioita, koulutusta, teknologiaa, rahoitusratkaisuja tai tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuuksia”, Syrjö muistuttaa.
Infra ry:ssä nähdään kaikkein tärkeimmäksi tehtäväksi se, että suomalaiseen infrastruktuuriin pesiytynyt korjausvelka saada kuriin. Sitä kätkeytyy maantie- ja rataverkostoon, siltoihin sekä kunnallistekniikkaan.
”Päällystetyn tieverkoston korjausvelan kasvu on saatu katkaistua, mutta se on vain hyvin pieni osa infraa”, Paavo Syrjö toteaa.
Infra ry:ssä toivotaan, että muun muassa tie- ja rataverkoston sekä joukkoliikenteen kehittämiseen kiinnitettäisiin huomiota.
”Ensin pitää saada korjausvelan kasvu taittumaan. Sen jälkeen lisärahoituksen ja erilaisten uusien tekniikoiden turvin pääsemme rakentamaan infraa nykyaikaiseksi.”
Liikenneverkot kehittyvät
Euroopan unionissa on jo varhain nähty tarpeelliseksi luoda Eurooppaan sen alueet ja liikennemuodot yhdistävä saumaton liikenneverkko. Ensimmäinen TEN-T-asetus astui voimaan vuonna 1996, ja se päivitettiin kesäkuussa 2024. Se sitoo EU:n jäsenmaat asetuksen tavoitteisiin, määräaikoihin sekä teknisiin vaatimuksiin.
Suomelle TEN-T avaa ovet moniin liikenteeseen, talouteen, ympäristöön sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyviin mahdollisuuksiin. Luvassa on muun muassa rahoitustukea infrahankkeisiin, parempia liikenneväyliä ja yhteyksiä Keski-Eurooppaan, digitaalisia liikenteenhallintajärjestelmiä, ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja sekä eri liikennemuotojen kehittämistä. TEN-T on myös avain Suomen alueelliseen kehittämiseen.
Myös Suomi on saanut oman pitkäjänteisen liikennepolitiikan ja infrastruktuurin kehittämiseen keskittyvän liikennejärjestelmänsä, jonka päivitystä juuri valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriössä.
Tavoitteena on saada vuoteen 2050 mennessä toimiva, turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä, joka on kaikille väestöryhmille saavutettavissa ja joka tukee Suomen toimintaedellytyksiä, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kasvua.
Järjestelmän laatimiseen ovat osallistuneet myös Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä Väylävirasto yhteistyössä kuntien, maakuntien, elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten sekä kansalaisjärjestöjen kanssa.
”Infraa tarvitaan aina”
Paavo Syrjö suhtautuu varovaisen myönteisesti tulevaan. ”Meillä on paljon ajureita, jotka vievät siihen suuntaan, että nyt on satsattava infraan.”
Ammattilaisille on luvassa töitä mutta myös haasteita. Syrjön mukaan rahoitus on haasteista suurin.
Juha Arvola ja Paavo Syrjö toivovat yli hallituskausien ulottuvia, vahvasti asiantuntija-arvioihin nojautuvia tulevaisuusinvestointeja, jotka pohjautuvat koko Suomen edun mukaiseen konsensukseen sekä tasaiseen rahoitukseen.
”Infra on koko Suomen liikkumisen, elämisen ja logistiikan selkäranka. Kehitetään sitä ja pidetään infrasta huolta yhdessä. Infraa tarvitaan aina”, kiteyttää Infra ry:n Juha Arvola.
Teksti Heikki Luukkonen