Hailuotoon pääsee pian maanteitse – pengertien ja uusien siltojen on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä
Hailuotoon, Perämeren suurimpaan saareen, on rakenteilla kiinteä maantieyhteys. Yli kahdeksan kilometriä pitkä yhteys koostuu pengertiestä sekä kahdesta noin 750 metriä pitkästä sillasta. Uusi maantieyhteys palvelee asukkaita, elinkeinotoimintaa ja matkailijoita.
Hailuotoon lauttayhteyttä liikennöivä kalusto on tulossa elinkaarensa päähän ja yhteyden jatkaminen vaatisi tulevaisuudessa isoja investointeja. Tällä hetkellä lauttayhteyden vuosittaiset käyttökustannukset ovat 6–7 miljoonaa euroa.
Saareen johtava lauttayhteys on liikennöinyt aktiivisesti, mutta esimerkiksi aktiivisimpaan kesäaikaan lauttajonot ovat saattaneet venyä useiden tuntien mittaisiksi.
Uusi kiinteä maantieyhteys lyhentää matka-aikaa Oulunsalosta noin tuhannen asukkaan saareen. Lautalla matka kestää puolisen tuntia, kun autolla reilun kahdeksan kilometrin matkan taittaa kymmenessä minuutissa.
Sujuva yhteys parantaa alueen tavara- ja henkilöliikennettä ja antaa paremmat mahdollisuudet paikalliselle elinkeinotoiminnalle. Jatkossa myös hälytysajoneuvot pääsevät saareen nopeammin.
Tavoitekustannukseltaan 105,4 miljoonan euron hankkeen hyöty-kustannussuhde on Väyläviraston mukaan 30 vuoden ajalle laskettuna positiivinen, eli hankkeeseen investoitava raha saadaan yhteiskunnalle takaisin saavutettujen hyötyjen kautta.
Meriympäristön erityispiirteet
Kahden sillan ja pengertien kehitysvaihe käynnistyi keväällä 2022. Herkkään ympäristöön rakennettavan kulkuyhteyden toteutusta varten tehtiin suunnitteluvaiheessa useita luontoselvityksiä ja virtausmallinnuksia.
”Natura-alueisiin liittyviä tutkimuksia ja seurantoja tehtiin laajasti. Penkereen rakentamisen vuoksi tutkittiin myös muun muassa veden vaihtumista sekä muutoksia jääeroosioon. Hankkeessa tehdään ympäristöseurantaa myös sen valmistumisen jälkeen”, GRK:n projektipäällikkö Timo Takala kertoo.
Hanketta lähdettiin viemään eteenpäin allianssimallilla, koska rakennussuunnitelmien, hankintojen ja valmistelun aloittaminen haluttiin käynnistää jo vesiluvan valituskäsittelyn aikana.
Osapuolina hankkeessa ovat Väylävirasto tilaajana, GRK Suomi Oy rakennuttajana sekä suunnittelijaosapuolina AFRY Finland Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. AFRY:n vastuulla on geotekniikan ja lähempänä mannerta olevan betonisen Riutun sillan suunnittelu. A-Insinöörit vastaa penkereen ja tierakenteiden sekä Hailuodon puoleisen korkean Huikun sillan suunnittelusta.
”Suunnitteluvaiheessa tehtiin paljon kehitys- ja vertailutyötä molempien siltojen osalta. Meriympäristön erityspiirteet piti ottaa huomioon, kuten suolasumu sekä tuuli-, aalto- ja jääkuormat. Myös siltojen pituus luo suunnitteluun omat piirteensä. Esimerkiksi lämpötilaeläminen alkaa näissä mitoissa näkyä jo huomattavasti”, Huikun sillan pääsuunnittelija Tuomo Järvenpää A-Insinööreiltä kertoo.
Järvenpää sanoo paksukantisen betonisen Riutun sillan kutistuneen kymmeniä senttejä kuivumisen jälkeen. Kustannusten vuoksi sillan päällysrakenne toteutettiin betonisena. Huikun silta toteutetaan korkeutensa ja pitkän jännevälin takia teräspalkkirakenteisena.
Maisemaan sulautuva toteutus
Siltatyyppien erot näkyvät parhaiten tarkasteltaessa niiden korkeutta. Huikun sillan alikulkukorkeus on 18 metriä, ja sen alta menee veneväylä. Riutun silta on huomattavasti matalampi, eikä sen alta mene venereittiä. Molemmat sillat on rakennettu syvänteisiin, jotta veden virtaus maksimoidaan.
Riutun silta on rakennettu työpenkan avulla, ja Huikun sillan rakentamista varten on tehty työsilta. Työpenkan kivimateriaali ajetaan pysyvään pengertiehen töiden päätyttyä, jolloin myös penkereen lopullinen korkeus saavutetaan.
Työsillan materiaalit, muun muassa 2,5 miljoonaa kiloa terästä, pyritään sillan purkamisen jälkeen hyödyntämään mahdollisimman hyvin vastaavissa työsilloissa tulevaisuudessa.
Työmaalla on hyödynnetty sekä vesi- että maayhteyksiä. Viime kesänä muun muassa käytettiin saareen liikennöivää lauttaa yöaikana kivilouheen kuljettamiseen Hailuodon päähän. Useamman vuoden kestävässä projektissa on täytynyt suunnitella myös eri vuodenaikoina tehtävät työosuudet.
”Riutun sillan kannen betonivalun optimaalisin valuaika oli kylmällä säällä, koska kansi on massiivinen. Huikun sillan ohuemman betonikannen valu täytyy tehdä lämpimällä säällä”, sanoo hankkeen tuotantopäällikkö ja vastaava mestari Jouni Karvonen GRK:lta.
Karvonen kertoo, että Suomessa ei ole ollut aikaisemmin vastaavaa hanketta, jossa olisi samassa projektissa tehty useampi iso silta. Näin pitkää pengertä merelle ei ole myöskään Suomessa koskaan tehty.
Vaikka yhteys on pitkä ja massiivinen, siitä on pyritty saamaan aikaan mahdollisimman vähäeleinen ja ympäristöön sopiva. Hankkeen toteutusvaihe alkoi huhtikuussa 2024. Hankkeen on määrä valmistua vuoden 2026 lopulla.
Teksti Anna Niemelä