Puheenjohtajalta: Meidän on kyettävä uudistumaan menettämättä sitä, mikä on arvokasta
Kesän jälkeen rakennusalan katseet suuntautuvat jälleen uusiin hankkeisiin ja mahdollisuuksiin. Samalla on hyvä pysähtyä pohtimaan, millaista tulevaisuutta rakennamme ja millaisille arvoille rakennettu ympäristömme perustuu.
Uusimman RIA-lehden teemat, suunnittelu ja arkkitehtuuri, korjausrakentaminen sekä tekoäly, kuvaavat mielestäni osuvasti rakennusalan tämänhetkistä murrosta. Vaikka teemat saattavat ensi silmäyksellä vaikuttaa hyvin erilaisilta, niitä yhdistää yksi keskeinen ajatus: meidän on kyettävä uudistumaan menettämättä sitä, mikä on arvokasta.
Rakennusalan vihreä siirtymä yhdistetään usein energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja vähähiilisiin ratkaisuihin. Ne ovat kaikki tärkeitä näkökohtia. Samalla vihreä siirtymä tarkoittaa myös sitä, että opimme hyödyntämään olemassa olevaa viisaammin.
Korjausrakentamisen kasvava merkitys kertoo muutoksesta tavassamme ajatella rakennettua ympäristöä. Emme enää tarkastele rakennuksia pelkästään uusina investointeina, vaan pitkäikäisinä kokonaisuuksina, joiden arvoa voidaan ylläpitää.
RIA-lehdessä 3/26 esiteltävät Turun Wäinö Aaltosen museon ja Tampereen lyseon peruskorjaushankkeet ovat hienoja esimerkkejä siitä, kuinka rakennusperintöä voidaan uudistaa nykyisiin tarpeisiin sen ominaispiirteitä kunnioittaen.
Onnistunut korjausrakentaminen on teknistä osaamista mutta myös vastuullisuutta ja kykyä nähdä rakennusten pitkä elinkaari osana kestävää yhteiskuntaa. Samalla kun rakennusten arvoja vaalitaan, on tarkasteltava myös niiden ympäristöä. Luonnon monimuotoisuus on noussut tärkeäksi osaksi rakennusalan vastuullisuuskeskustelua.
Rakennettu ympäristö ja luonto eivät ole toistensa vastakohtia. Parhaimmillaan ne muodostavat kokonaisuuden, jossa sekä ihmiset että luonto voivat hyvin.
Ajatus ei itse asiassa ole uusi. Alvar Aalto korosti suunnittelussaan rakennusten suhdetta maisemaan ja ympäröivään luontoon. Hän näki luonnon osana hyvää elinympäristöä. Tänään puhumme luontovaikutuksista, viherrakenteesta ja biodiversiteetistä, mutta niiden taustalla on sama perusajatus: rakennetun ympäristön tulee tukea ihmisen yhteyttä luontoon.
Tulevaisuutta rakennetaan myös teknologian avulla. Tekoäly, digitalisaatio, tietomallit ja droonit muuttavat jo nyt rakennusalan toimintatapoja. Niiden avulla voimme käsitellä tietoa tehokkaammin, parantaa suunnittelun laatua ja tehdä parempia päätöksiä. Uskon, että teknologian suurin arvo syntyy sen kyvystä tukea ihmisten osaamista. Luovuus, kokemus, vastuullisuus ja ammattitaito ovat edelleen niitä tekijöitä, joiden varaan rakennusala rakentuu.
Vaikka alan työmarkkinatilanne on edelleen haastava, näen tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia. Korjausrakentaminen, kestävät ratkaisut, digitalisaatio sekä laadukas suunnittelu tarjoavat uusia näkymiä alan yrityksille ja ammattilaisille. Rakennettu ympäristö tarvitsee edelleen osaajia, jotka kykenevät yhdistämään teknisen asiantuntemuksen, vastuullisuuden ja pitkäjänteisen ajattelun.
RIAn tehtävä on tässä tärkeä. Haluamme tuoda yhteen eri puolilla rakennettua ympäristöä työskenteleviä ammattilaisia, vahvistaa osaamista ja luoda mahdollisuuksia keskustelulle. Muutoksen keskellä tarvitsemme ennen kaikkea kykyä nähdä kokonaisuuksia, oppia uutta ja tehdä yhteistyötä. Niiden varaan rakennetaan kestävää ja viihtyisää ympäristöä myös tuleville sukupolville.
Tiia Tuomi, RIAn puheenjohtaja