Ahdas tontti ja jatkuva liikenne haastavat 32-kerroksisen toimistotornin rakentajia
The Node on Helsingin Keski-Pasilaan rakennettava 32-kerroksinen toimistotorni, joka kohoaa 135 metrin korkeuteen. Helsingissä korkea rakentaminen keskittyy Pasilan lisäksi Kalasatamaan. Tampereella sen sijaan rakennetaan keskustaan.
Vuonna 2028 valmistuvan The Node -tornitalon pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa JKMM Arkkitehdit. Keski-Pasila on liikenteellinen solmukohta tiiviisti rakennetulla alueella Helsingissä, jossa ympäristönäkökulmasta on perusteltua rakentaa mahdollisimman tehokkaasti, pohtii arkkitehti Asmo Jaaksi.
”Korkea maamerkkimäinen rakentaminen sopii myös maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti Pasilan sillan eteläpuolelle, jossa on sopivasti etäisyyttä vanhaan keskustaan.”
Italialainen arkkitehtitoimisto Cino Zucchi Architetti teki vuosituhannen alussa Keski-Pasilan alueelle tornitalovision, joka on ollut alueen kaavoituksen pohjana. The Noden rakentaminen käynnistyi Keskitorni-hankkeena, josta järjestetyn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun minimikorkeutena oli 30 kerrosta.
”The Nodessa suunnittelun ja vielä enemmän toteutuksen suuri haaste on korkeuden lisäksi rakennuksen sovittaminen ahtaalle tontille, jota nuolevat kaikilla sivuilla liikenneväylät”, Asmo Jaaksi sanoo.
Itäpuolella on junarata, pohjoisessa Pasilansilta, lännessä Veturitie ja eteläpuolella Veturitallit ja kevyen liikenteen väylä. Talon alta kulkee Teollisuuskatu. Rakennus koostuu korkeasta torniosasta ja siihen yhdistyvästä matalammasta, portaittain 15. kerroksesta alaspäin laajenevasta osasta. Torniosassa kiinteät rakenteet on pyritty minimoimaan ja keskittämään rungon keskelle, jolloin saadaan mahdollisimman avointa ja muunneltavaa toimistotilaa erilaisiin tarpeisiin.
The Nodessa tornikerroksen pinta-ala on noin 1 200 m2. Julkisivussa on Asmo Jaaksin mukaan pyritty klassiseen modernismiin. Julkisivumateriaalit ovat kierrätysalumiinia ja lasia ja alaosasta keraamista muotolaattaa.
Välipohjissa keventeitä
The Node -hankkeen tilaaja ja kiinteistönomistaja on työeläkevakuutusyhtiö Varma. Projektinjohdosta ja toteutuksesta vastaa Haahtela, rakenne- ja geoteknisestä suunnittelusta Ramboll ja taloteknisestä suunnittelusta Granlund.
Johtava asiantuntija Joona Tuikka Ramboll Finland Oy:stä kertoo, että runkovaihtoehtojen vertailussa päädyttiin melko nopeasti paikallavalettuun betonirunkoon korkeassa torniosassa.
”Paikallavalettu betonirunko on Suomessa korkeassa rakentamisessa eniten käytetty, ja valu onnistuu hyvin 135 metrin korkeuteen. Paikallavaletut betonikuilut toimivat rungon jäykisteinä. Myös välipohjien melko pitkät ulokkeet puolsivat paikallavalettua laattaa”, Tuikka kertoo.
Elementtien nostossa korkealle voi olla riskejä tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä vilkkaiden liikenneväylien yläpuolella. Alimpien betonipilareiden halkaisija on 1 200 millimetriä, ja yläkerroksissa dimensio pienenee 500–600 millimetriin.
Korkeassa rakennuksessa kaikki kuormat kertautuvat, ja The Nodessa kuormia on betonisten välipohjalaattojen osalta pienennetty sekä rakenteiden mitoituksen optimoimiseksi että hiilipäästöjen pienentämiseksi.
”Välipohjissa käytetään kevennyksenä laattojen ala- ja yläpinnan raudoitusten väliin asennettuja muovisia Unidomen keventeitä. Tällöin 280 millimetrin paksuinen paikallavalulaatta on verrattavissa paikalla valettuun ontelolaattaan. Betonin käytön vähentäminen pienentää perustuskuormia ja rakentamisen hiilidioksidipäästöjä”, Tuikka täsmentää.
Rakenteiden laskennassa on käytetty Teklaa sekä RFEM- ja ETABS-rakenneanalyysiohjelmia. Teräsrakenteiden mitoituksessa on käytetty myös IDEA StatiCa -ohjelmaa.
Tuulitunnelikokeilla optimoitu mitoitus
Korkeassa rakentamisessa tuulitunnelikokeet ovat nykyisin yksi yleinen keino rakenteiden mitoituksen optimointiin ja tuuliolosuhteiden hallintaan. The Nodessa tuulitunnelikonsulttina on ollut RWDI, joka on tehnyt tuulitunnelikokeet valtaosalle maailman korkeimmista rakennuksista samoin kuin muun muassa Kalasataman torneille, Pasilan Trigonille ja Keilaniemen Portille.
”Tuulitunnelikokeilla saadaan jonkin verran suunnittelunormeja pienemmät tuulikuormat, mutta samalla mitoituksessa voidaan myös huomioida paremmin rakennuksen muoto ja esimerkiksi tuulen kierron aiheuttama vääntömomentti”, Joona Tuikka sanoo.
Rakennus on suunniteltu sadan vuoden käyttöiälle, mikä edellyttää tuuli- ja lumikuormien korottamista noin kymmenellä prosentilla verrattuna tavanomaisiin 50 vuoden käyttöiän kuormiin. Sadan vuoden käyttöikä on huomioitu tuulitunnelikokeissa.
”Julkisivusuunnittelussa on tutkittu ja simuloitu paljon esimerkiksi jään muodostumista julkisivupintaan ja rakenteisiin, koska korkealta putoavat jäänpalaset voivat olla vaarallisia.”
Vaikka korkeassa torniosassa esimerkiksi tuulikuorman huomiointi lisää mitoituksen vaativuutta, on matalampi osa Joona Tuikan mielestä suunnittelun näkökulmasta vaativampi.
Rakennuksen matalampi osa ylittää Teollisuuskadun, jonka liikennettä ei rakentamisen aikana pysäytetä.
”Tämä rajoitti mahdollisia rakennevaihtoehtoja ja lopulta päädyttiin ylittämään Teollisuuskatu jänneväliltään 35 metrin teräsristikolla sekä paraabelimaisilla puristus- ja vetokaarilla. Onnettomuustilanne on mitoitettu siten, että kumpi tahansa veto- tai puristuskaaresta pystyy kannattelemaan rakennusta”, Tuikka kertoo.
Matto vaimentaa runkomelua
Ryhmäpäällikkö ja kohteen projektipäällikkö Henna Koskimäki Rambollista korostaa sitä, että rakennuksen matalammassa osassa on ollut erityisen tärkeää suunnitella huolellisesti rakenteiden ja julkisivun asennusjärjestys.
”Ennen kuin eri kerrosten julkisivuelementtejä voidaan asentaa, pitää suunnittelussa ottaa huomioon se, milloin ja miten suurina rakennusaikaiset esikorotukset, taipumat ja muut liikkeet ovat tapahtuneet”, Koskimäki sanoo.
Pasilan alueen vaativat perustamisolosuhteet ovat tulleet Rambollille tutuiksi jo Pasilan Triplan ja Trigonin suunnittelussa. Alueella on rikkonaista kalliota, ja kallion pinnan korkeus vaihtelee voimakkaasti myös The Noden alapuolella.
”The Node on perustettu osin kallion päälle ja osin jopa 18-metristen paalujen varaan. Suunnittelussa on huomioitava epätasainen painuma ja runkomeluvaimennus, ettei raide- ja autoliikenteen melu välity kallion ja värähtelevinä jousina toimivien paalujen kautta rakennukseen”, Joona Tuikka kertoo.
Runkomeluvaimennus on suunniteltu yhdessä kohteen akustisen konsultin Akukon Oy:n kanssa. Metrin paksuinen ja pilarien kohdalta vielä paksumpi paalulaatta, jonka varaan rakennus on pystytetty, on halkaistu keskeltä kahtia ja väliin on asennettu runkomelua vaimentava matto.
”Tärinänvaimennusmatossa täytyy olla tietty puristusjännitys. Suunnittelu on edennyt iteratiivisesti niin, että me olemme laskeneet kuormat, ja Akukon on määritellyt, miten kovia mattoja eri kohtiin pitää asentaa.”
Suunnittelussa on huomioitu Helsingin korkean rakentamisen rakennustapaohje. Korkeassa rakennuksessa suunnitteluun on osallistunut poikkeuksellisen paljon erikoisasiantuntijoita.
Teksti: Sampsa Heilä