”Pärjäämme normaalioloissa, mutta jos tarve kasvaa, osaajat loppuvat”, sanoo Huoltovarmuusorganisaation Rakennuspoolin pääsihteeri Juha Kaitera
Huoltovarmuusorganisaation Rakennuspooli vastaa rakennusalan operatiivisesta varautumisesta. Jos kriisi iskee, on osattava toimia. Ilman hyvää varautumissuunnitelmaa se ei onnistu.
Silta romahtaa. Kaukolämpöputki katkeaa. Myrsky vie sähköt. Riittääkö se, että ryhdytään etsimään ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi siinä vaiheessa, kun häiriöitä ilmenee?
”Ei riitä”, jyrähtävät Huoltovarmuusorganisaation Rakennuspoolin puheenjohtaja Jouni Forsman ja pääsihteeri Juha Kaitera.
Suunnitelmien tulee olla valmiina. On varauduttava erilaisiin uhkiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä harjoiteltava niistä suoriutumista, jotta kykenemme toimimaan tehokkaasti todellisessa kriisissä.
Suomessa valtion ja kuntien viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua poikkeus- ja häiriötilanteisiin. Yritykset ovat mukana pääosin vapaaehtoisesti. Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvat Huoltovarmuuskeskus ja sen hallitus, huoltovarmuusneuvosto sekä eri toimialojen sektorit ja poolit.
Huoltovarmuuskeskus koordinoi varautumista ja tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän sekä toimialajärjestöjen kanssa. Se sovittaa varautumistoimissaan yhteen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tavoitteita yhteiskunnan kannalta kriittisillä alueilla.
Harjoitukset varautumisen selkärankana
Huoltovarmuusorganisaation Rakennuspooli vastaa rakennusalan operatiivisesta varautumisesta. Sen puitteissa yritykset kehittävät omaa varautumistaan ja harjoittelevat yhdessä viranomaisten kanssa toimimista erilaisissa kriisitilanteissa.
”Valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätös linjaa, millaisiin häiriöihin rakennusalalla on pystyttävä vastaamaan”, painottaa Rakennuspoolin pääsihteeri Juha Kaitera.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että turvataan korjaus- ja rakentamistoimiin tarvittavien materiaalien saatavuus ja varmistetaan kapasiteetin riittävyys kriittisillä hetkillä.
Rakennuspoolin toiminta perustuu Huoltovarmuuskeskuksen, Rakennusteollisuus RT ry:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijat ry:n väliseen poolisopimukseen. Rakennusalan harjoitustoiminnalla on vuosikymmenten perinteet. Käytännön varautumistyötä tehdään viidessä aluetoimikunnassa, jotka järjestävät vuosittain noin 3–4 riskeihin pohjautuvaa valmiusharjoitusta.
Lisäksi Suomessa järjestetään valtakunnallisia ja paikallisia harjoituksia. Niissä on testattu muun muassa siltojen korvaamista väliaikaisilla lauttayhteyksillä, kaukolämpöputkien korjaamista, tilapäisten sirpale- ja väestönsuojien toteutusta kaupunkiympäristöissä sekä rauniopelastusta.
”Parhaimmillaan aluetoimikunta on kuin rasvattu kone. Viranomaiset määrittävät tarpeen. Me rakennamme harjoituksen sen ympärille”, Kaitera muotoilee.
Osaaminen loppuu ensin
Suurin osa kriittisestä infrastruktuurista on Suomessa yksityisessä omistuksessa. Pooli tukee infran haltijoiden varautumista osaamisella, kalustolla ja koordinaatiolla. Sopimusyhteistyö Puolustusvoimien ja yritysten välillä varmistaa suorituskyvyn silloin, kun varaudutaan sotilaallisiin kriiseihin.
Rakennuspoolin ydintehtäviin kuuluu resurssitilannekuvan tuottaminen. Kun viranomainen tarvitsee raskaiden töiden kapasiteettia, pooli pystyy muutamassa päivässä tarkasti kertomaan, millaista kalustoa on saatavilla.
Haaste on maantieteellinen. Etelä-Suomessa kapasiteettia on runsaasti, mutta tarpeet iskeytyvät usein muualle Suomeen. ”Ratkaisevaa on kyky siirtää resursseja järkevästi ja nopeasti”, Juha Kaitera sanoo.
Kun kriisi iskee, pullonkaulana ovat ihmiset. Kaiteran mukaan osaamisessa, jota tarvitaan esimerkiksi energiaverkkojen korjaamiseen, ei ole liikaa puskuria.
”Pärjäämme normaalioloissa, mutta jos tarve kasvaa, osaajat loppuvat.”
Sama koskee työkoneiden kuljettajia. Poikkeusoloissa kapasiteetti hyytyy, ellei resurssien kanssa olla tarkkana.
Valmiusrakentaminen on poolin ”kruununjalokivi”
Rakentamisen huippuosaamista on pitkään hyödynnetty valmiusrakentamisessa myös maanpuolustuksen tarpeisiin. Tässä Rakennuspooli on ollut keskeinen toimija edistämässä valmiusrakentamisen sopimusrakennetta.
Puolustusvoimien kanssa on kehitetty järjestelmä, jossa yritykset Puolustusvoimien kumppanina vastaavat alueensa tuotantosuunnittelusta, toimeenpanosta, resursseista sekä työn johtamisesta. Rinnalla toimii suuri joukko eri alojen toimijoita, muun muassa paikallisia maarakennus- ja rakennusyrityksiä, logistiikkakumppaneita, infrarakentajia sekä Metsähallitus, Puolustuskiinteistöt, Väylävirasto ja viranomaisia.
Valmiusrakentamisen tavoitteina ovat muun muassa joukkojen ja järjestelmien toimintakyvyn turvaaminen sekä puolustusvalmiuden ylläpitäminen.
”Kun poikkeavia häiriötekijöitä ilmenee, on toimittava heti. Kaiken on oltava etukäteen suunniteltua ja harjoiteltua, niin tuoteteollisuudessa kuin työmaillakin”, Juha Kaitera tähdentää.
linnoitteiden rakentamista VIOLA22-taisteluharjoitusta varten. Kuva: Puolustusvoimat
Varautuminen osaksi suunnittelua
Väestönsuojat ovat Suomessa olleet vakiintunut osa rakennuskantaa jo 80 vuoden ajan. Suojatilavaatimukset ovat osa rakentamismääräyksiämme ja liittyvät suoraan huoltovarmuuteen ja poikkeusolojen turvallisuuteen.
Rakentamislaki asettaa uudisrakentamiselle tekniset vaatimukset, kuten esimerkiksi rakenteiden lujuus, paloturvallisuus, terveellisyys, käyttöturvallisuus, esteettömyys ja energiatehokkuus. Ne muodostavat perustan rakennusten turvallisuudelle ja toimintakyvylle myös poikkeusoloissa.
Valtioneuvoston vuonna 2024 tekemä päätös korostaa huoltovarmuuden vahvistamista erityisesti sotilaallisten ja hybridiuhkien vuoksi, varsinkin viranomaisrakennuksissa ja kriittisessä infrastruktuurissa.
Forsmanin ja Kaiteran mielestä varautuminen tulee integroida suunnitteluvaiheeseen. ”Muuntoasemiin jälkikäteen tehty suojarakentaminen on kallista ja vaivalloista. Asiat on ratkaistava hankevaiheessa”, Kaitera painottaa.
Rakennuspoolin henkilöt patistelevat rakennushankkeiden päätöksentekijöitä, tilaajia sekä suunnittelijoita ennakoimaan uhkia ja tekemään ratkaisuja, joilla varmistetaan rakennusten turvallisuus ja toimintakyky myös poikkeusoloissa. Minimitaso ei enää riitä.
Rakennuspoolin puheenjohtaja Jouni Forsmanilla on selkeä viesti tilaajille ja suunnittelijoille: ”Kirjoittakaa varautuminen jo hankesuunnitelmaan. Yksi maininta riittää: Poikkeukselliset olosuhteet huomioitava.”
Tilaaja määrittää raamit, mutta suunnittelijoilla on vastuu ohjata keskustelua, nostaa esille vaihtoehtoja ja tarjota älykkäitä ratkaisuja, joilla voidaan ennakoida riskejä.
Avaintekijöinä luottamus ja yhteistyö
Huoltovarmuutta täytyy jatkuvasti kehittää. Pitää vahvistaa kriittisen infrastruktuurin suojaamista, energiahuoltovarmuutta sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Se tarkoittaa vaatimustason nostoa ja teknisten järjestelmien nykyaikaistamista.
Poolin toiminta nojaa vapaaehtoisuuteen. Rakennuspoolin toiminnassa on mukana noin kolmesataa sitoutunutta, osaavaa ja aikaansaavaa toimijaa. He tuntevat omat alueensa. Yhteistyö toimii yli aluerajojen.
Harjoituksiin kokoontuu toimijoita pelastuslaitoksilta, viranomaistahoilta sekä yrityksistä eri puolilta maata. Toimivia malleja viedään alueelta toiselle.
”Avainhenkilöt ovat puhelinsoiton päässä. Se tekee arjesta sujuvampaa”, Forsman sanoo.
”Varautuminen on yhteistyötä”, Kaitera tiivistää.
Yritykset ovat aktiivisia ja haluavat olla mukana. Taustalla on maanpuolustustahto ja ymmärrys siitä, että kriiseissä puhalletaan yhteen hiileen. Se tekee varautumisesta konkreettista ja tehokasta.
Teksti: Heikki Luukkonen