Rakennusarkkitehdeille vihdoin YAMK-tutkinto – Milloin jatkokoulutukset tulevat haettaviksi?
Viisi ammattikorkeakoulua sai oikeuden tarjota rakennusarkkitehdin YAMK-tutkintoa.
Juuri ennen joulua valtioneuvosto päätti, että tutkintonimikkeet rakennusarkkitehti YAMK ja rakennusmestari YAMK lisätään ammattikorkeakoulutusta säätelevän asetuksen liitteeseen. Samassa istunnossa valtioneuvosto hyväksyi kymmenen ammattikorkeakoulun toimiluvan muutokset.
Viidelle ammattikorkeakoululle myönnettiin oikeus tarjota rakennusarkkitehdin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa: Tampereen AMK, Oulun AMK, Turun AMK, Kuopion Savonia AMK ja Helsingin Metropolia AMK.
Rakennusmestarin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusvastuu lisättiin peräti kymmenelle oppilaitokselle: Hämeen AMK, LAB AMK, Lapin AMK, Metropolia AMK, Oulun AMK, Savonia AMK, Seinäjoen AMK, Tampereen AMK, Turun AMK sekä Yrkeshögskolan Novia.
Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori ja tutkintovastaava Minna Nyström on tehnyt vuosien työn sen eteen, että rakennusarkkitehdeille saataisiin ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Reilu kymmenen vuotta sitten Nyström osallistui vuonna 1996 lakkautetun rakennusarkkitehdin koulutuksen uudelleenkäynnistämiseen. Vuonna 2014 koulutus käynnistettiin neljässä ammattikorkeakoulussa. Ja nyt viime vuodet Nyström on paiskinut töitä, jotta YAMK-tutkinto toteutuisi. Myös RIA on vuosia edistänyt asiaa.
Valtioneuvoston joulukuinen päätös ei yllättänyt Nyströmiä, sillä hän piti perusteluja hyvinä ja näki tutkinnolle selkeän tarpeen.
”Rakennusarkkitehdin YAMK-tutkinto on nimenomaan yhdenvertaisuuden vuoksi tärkeä, koska kaikilla muilla aloilla Suomessa ja kansainvälisesti on mahdollista tehdä ylempi korkeakoulututkinto”, Nyström sanoo.
Ylempi korkeakoulututkinto on vaatimuksena osaan pätevyyksistä, samoin kuin joihinkin virkoihin. Lakisääteisiä poikkeuksellisen vaativan luokan pätevyyksiä ei kuitenkaan saa pelkällä tutkintonimikkeellä, vaan tutkinnon sisältö ratkaisee.
Tällä hetkellä rakennusarkkitehti YAMK -tutkintonimikkeen voi saada myös sellaisesta YAMK-koulutuksesta, johon rakennusarkkitehdin pohjakoulutuksella voi hakea. Esimerkkinä tästä ovat rakennushankkeen johtamisen ja teknologiaosaamisen johtamisen YAMK-koulutukset. Tutkinnon suorittava rakennusarkkitehti saa tutkintonimikkeeksi rakennusarkkitehti YAMK, mutta koulutus ei kelpaa, kun hän hakee lakisääteisiä suunnittelupätevyyksiä.
”Kun haetaan suunnittelualan lakisääteisiä pätevyyksiä, tutkinnon sisällön pitää olla sen suunnittelualan mukainen”, Nyström täsmentää.
Kuka ja koska voi hakea?
Rakennusarkkitehdin YAMK-tutkintoon voi lähtökohtaisesti hakea, kun hakija on koulutukseltaan rakennusarkkitehti AMK ja hänellä on kaksi vuotta alan työkokemusta. Nyströmiltä on kysytty, voiko vanhan rakennusarkkitehtikoulutuksen suorittanut olla hakukelpoinen.
”Kelpoisuusvaatimukset tulevat lainsäädännöstä, mutta tässä voi olla liikkumavaraa.”
TAMKissa työskennellään parhaillaan sen eteen, että rakennusarkkitehdin YAMK-tutkinto saataisiin ensi syksyn yhteishakuun. TAMKissa nähdään, että on tärkeää nopealla aikataululla toteuttaa rakennussuunnittelun YAMK-koulutus, jonka sisältö on poikkeuksellisen vaativan rakennussuunnittelun pätevyyden mukainen.
Oulun ammattikorkeakoulusta kerrotaan, että uudet tutkinto-ohjelmat saadaan yhteishakuun aikaisintaan keväällä 2027. Turun ammattikorkeakoulu kertoi tiedotteessa, että YAMK-tutkinnon valmistelut ovat alkuvaiheessa ja että haku koulutukseen voisi avautua aikaisintaan vuonna 2027.
Helsingin Metropoliasta puolestaan kerrotaan, että siellä ei vielä ole suunniteltu rakennusarkkitehti YAMK-koulutuksen aloittamista.
Koulutusjohtaja Esa Viklund Savoniasta kertoo sähköpostitse, että Savoniassa tutkinnon ensisijaisena toteutusvaihtoehtona nähdään yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa.
”Perusteluna tähän on se, että tutkinnon kohdesegmentti on varsin kapea. Emme näe tarkoituksenmukaisena sitä, että jokainen ammattikorkeakoulu suunnittelisi ja toteuttaisi oman tutkinnon”, Viklund kirjoittaa.
Minna Nyström kertoo, että oppilaitosten kesken on käyty keskusteluja yhteistyöstä. Hän pitää sitä mahdollisena mutta näkee siinä myös haasteita.
”Resursoinnin näkökulmasta tässä voi olla haasteita. Opetusresursseja voisi mieluusti ajatella hyödynnettävän. Toki tilanne on se, että kaikki opettajat ovat täysin työllistettyjä jo nyt. Ylipäätään opetuksessa tullaan hyödyntämään alan asiantuntijoita muualtakin kuin lehtorikentästä.”
Teksti: Elina Lampela