Reggio-koulussa Madridissa kouluympäristö itsessään on opettaja
Reggio-koulun tarkoituksena on herättää oppilaissa halu tutkia ja kysellä. ”Arkkitehtuurin pitäisi saada mielikuvitus liikkeelle ja innostaa oppilaita esittämään kysymyksiä”, sanoo arkkitehti Andrés Jaque.
Madridin vuonna 2020 valmistuneen Reggio-koulun ohjelma perustuu Reggio Emilia -filosofiaan, joka syntyi Italiassa toisen maailmansodan jälkeen. Se hylkää hierarkisen tiedonsiirron suosien itsensä kehittämistä, vuorovaikutusta ja kohtaamista.
Entisen kaatopaikan alueelle rakennettu koulu on yksityinen. Opiskelijat jakautuvat neljään ryhmään: infantil 0–6, primaria 6–12, secundaria 12–16 ja bachillerato 16–18-vuotiaat. Tavoitteena on ylioppilastutkinnon suorittaminen.
Osana tätä filosofiaa kouluympäristöä pidetään kolmantena opettajana opettajien ja oppilaiden lisäksi. Koulurakennuksen ja sen arkkitehtuurin tarkoituksena on herättää lapsissa halu tutkia ja kysellä. Tilojen huolellinen suunnittelu edistää luovuutta, etsimistä ja löytämistä.
”Arkkitehtuurin pitäisi saada mielikuvitus liikkeelle ja innostaa oppilaita esittämään kysymyksiä”, toteaa koulun suunnitellut arkkitehti Andrés Jaque.
Opettajia pidetään lasten kanssaoppijoina ja yhteistyökumppaneina eikä vain ohjaajina. Vanhemmilla on tärkeä rooli opetussuunnitelmia kehitettäessä. Lapsilta peritään 300 euron lukukausimaksun lisäksi kuukausittainen maksu, joka sisältää muun muassa ruokailut.
Kekseliästä suunnittelua
Reggio on kompakti rakennus. Rakennuksen hiilijalanjälki on minimoitu, perustusten tarve optimoitu ja ulkovaipan määrä merkittävästi vähennetty.
Ulkoseinien lämmöneristeenä on käytetty 14,2 senttimetrin paksuista korkkilevyä, jonka tiheys on 700 kg / m3. Eristys pinnoitettiin sekoittamalla savipohjaiseen laastiin korkkirouhetta. Karhean pinnan odotetaan kasvattavan oman ekosysteeminsä sienten, kasvien ja pieneliöiden kanssa. Sadevesi on suunniteltu valumaan pitkin julkisivua.
Maastoon avautuvassa pohjakerroksessa sijaitsevat nuorempien oppilaiden luokkahuoneet. Koulun sisääntulo on toisessa kerroksessa, joka on koulun sosiaalinen sydän. Täällä arkkitehtuuri kannustaa opettajia, oppilaita ja heidän vanhempiaan osallistumaan koulun hallintoon ja opetuksen kehittämiseen. Vajaan 500 neliömetrin suuruinen monikäyttöinen keskushalli on yli kahdeksan metriä korkea.
Ylimmässä kerroksessa sijaitsevien vanhimpien oppilaiden opiskelutilat on järjestetty sisäpuutarhan ympärille kuin pienessä kylässä. Suljettuna kasvihuonetilana se auttaa lämmittämään opiskelutiloja talvella ja jäähdyttämään niitä kesällä. Lasikatossa olevat avattavat luukut ovat osa ilmanvaihtojärjestelmää.
Vähemmän materiaalia
Yksi suurimmista haasteista olivat kustannukset. Reggio rakennettiin halvalla, kokonaiskustannukset olivat noin 8 miljoonaa euroa eli 1 500 € / m2. Tähän päästiin muun muassa vähentämällä rakennusmateriaalien määrää. Rakennuksessa ei ole laskettuja kattoja eikä koteloituja kanavia. Rappauksia ja verhousmateriaaleja ei käytetty.
Paljaat ilmanvaihtokanavat ja putkivedot kertovat oppilaille rakennuksen järjestelmistä ja niiden toiminnasta. Rakennus on myös tarkoituksella keskeneräinen, koska sen tekniset järjestelmät ovat jatkuvassa muutoksessa.
Välttäen pitkiä käytäviä, homogenisointia ja yhtenäisiä standardeja koulun arkkitehtuuri pyrkii multiversumiksi, jossa ympäristön monimutkaisuus tulee ymmärrettäväksi ja osaksi opetusta. Rakennus on organismi, joka yhdistää ekologiset ja kasvatukselliset roolit.
Teksti: Pertti Vaasio