Alvar Aallon arkkitehtuurista on tullut matkailun vetonaula – ensi kesänä selviää, pääsevätkö 13 Aallon työtä Unescon maailmanperintöluetteloon
Alvar Aallon arkkitehtuuri ja muotoilu tunnetaan Suomessa ja maailmalla. Perintöä vaalitaan verkostoissa ja hankkeissa, ja Aallon arkkitehtuuri on myös matkailun vetonaula.
Alvar Aalto oli suomalaisen modernin arkkitehtuurin ja muotoilun edelläkävijä. Vuonna 1898 syntynyt Aalto valmistui 1920-luvulla arkkitehdiksi ja teki yli 50-vuotisen, poikkeuksellisen monipuolisen ja laajan uran arkkitehtina ja muotoilijana.
Aallon rinnalla ja tasavertaisena suunnittelukumppanina kulki vuoteen 1949 asti hänen puolisonsa, arkkitehti ja muotoilija Aino Aalto. Ainon kuoleman jälkeen Alvar meni naimisiin arkkitehti Elsa Mäkiniemen (myöh. Elissa Aalto) kanssa, joka niin ikään toimi hänen suunnittelukumppaninaan aina Alvarin kuolemaan, vuoteen 1976 saakka.
Elissa Aalto saattoi loppuun 1980-luvulla arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & co:n johdossa useita luonnosvaiheeseen jääneitä suunnitelmia.
Klassismista funkikseen
Aallon varhaiset työt edustavat pohjoismaista klassismia. Paljon ulkomailla matkustelleet Aino ja Alvar Aalto tutustuivat 1920–30-luvun vaihteessa kansainvälisen modernismin tyylivirtauksiin, ja suunnittelutyyli siirtyi funktionalismin suuntaan. Tuolloin Aalto teki kansainvälisen läpimurtonsa Paimion parantolan suunnittelutyöllään.
1930-luvulla perustettiin myös Artek, jonka tehtävänä oli edistää Aalto-huonekalujen valmistusta ja myyntiä. Puhtaan funktionalismin kausi kesti Aallon tuotannossa muutaman vuoden. 1950-luvulla toimistoa työllistivät useat julkisten rakennusten suunnittelutyöt, kuten tunnetut punatiiliset Jyväskylän yliopiston rakennukset ja Helsingin Kulttuuritalo.
Aallon keskustasuunnitelmiin lukeutuvat Rovaniemen ja Seinäjoen kaupunkikeskukset ja osittain valmistunut Jyväskylän hallinto- ja kulttuurikeskus. Helsingin keskustasuunnitelmasta ainoa valmistunut rakennus on vuonna 1971 avattu Finlandia-talo.
Alvar Aallon kuoleman jälkeen loppuunsaatettuja suunnitelmia ovat muun muassa Rovaniemen kaupungintalo sekä Jyväskylän ja Seinäjoen teatteritalot. Aaltojen lukuisiin suunnittelutöihin kuuluu myös kerrostaloja, yksityiskoteja, asuin- ja tehdasalueita sekä kohteita muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Perinnön vaalimista ja verkostoja
Alvar Aalto -säätiö on Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön valtakunnallinen vastuumuseo sekä Aalto-informaation keskus. Säätiö huolehtii Aallon aineellisen ja henkisen perinnön jatkumisesta ja edistää Aallon töiden taustalla vaikuttaneiden ajatusten tunnettuutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Aallon perintöä on tehty tunnetuksi useiden hankkeiden ja verkostojen voimin.
Vuonna 2017 Jyväskylässä perustettiin Alvar Aalto -kaupunkien verkosto, jonka tavoitteena on lisätä Aalto-tietoutta Suomessa ja maailmalla. Verkostossa on mukana 23 jäsenkaupunkia Suomesta ja Euroopasta. Vapaamuotoista verkostoa laajennetaan ottamalla mukaan kaupunkeja ja kuntia, joissa sijaitsee merkittäväksi luokiteltavaa Aallon arkkitehtuuria.
Kaupunkiverkoston puheenjohtajana toimii kukin kaupunki vuoden kerrallaan. Vuoden 2025 puheenjohtajakaupunki oli Rovaniemi, ja vuonna 2026 on Oulun vuoro. Alvar Aalto -viikkoa vietetään vuosittain kunkin kaupungin tyyliin sopivalla tavalla.
”Verkosto lähti liikkeelle ajatuksesta, että Aallon arkkitehtuurin ja muotoilun tunnettuutta ja potentiaalia ei ollut oikein osattu aiemmin hyödyntää. Nyt viimeisimpänä, Rovaniemen Aalto-viikon aikana, verkostoon liittyi mukaan Grizzana Morandi Italiasta, jossa on Aallon suunnittelema Riolan kirkko”, Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh kertoo.
Kaupunkien verkostoa koordinoiva Alvar Aalto -säätiö teki vuonna 2019 aloitteen kouluverkostosta, jonka tehtävänä on lasten ja nuorten arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen kehittäminen Aallon hengessä.
Aallon työt Unescon puntarissa
Vuodesta 2022 alkaen Museovirasto on valmistellut ehdotusta Aalto Works -kokonaisuuden lisäämisestä Unescon maailmanperintöluetteloon. 13 rakennuksen sarja päästiin esittelemään syksyllä 2025 Unescon maailmanperintökysymyksissä toimiville asiantuntijoille.
Kokonaisuuteen kuuluvat Sunilan asuinalue Kotkassa, Paimion parantola, Muuratsalon koetalo, Säynätsalon kunnantalo, yliopistokampus Jyväskylässä, Seinäjoen Aalto-keskus, Imatran Kolmen ristin kirkko ja Villa Mairea Porissa sekä Helsingissä sijaitsevat Kelan päätoimitalo, Kulttuuritalo, Alvar Aallon ateljee ja kotitalo sekä Finlandia-talo.
Kohteet on valittu sen perusteella, että ne edustavat kansallisen hyvinvointivaltion rakentamista, yhteisöjen hyvinvointia sekä vaikutusta kansainvälisen modernin arkkitehtuurin kehitykseen.
Unescon päätös saadaan heinäkuussa 2026, kun maailmanperintökomitealla on kokous Busanissa Etelä-Koreassa.
”Vastaavia sarjoja maailmanperintölistalla on ennestään Le Corbusier’n arkkitehtonisten töiden kokoelma ja Wrightin kahdeksan rakennuksen kokonaisuus”, Lindh sanoo.
Aalto matkailun kärkenä
Alvar Aalto -reitti yhdistää Aallon toimiston suunnittelemat kohteet Euroopassa. Mukana on kohteita Suomen lisäksi muun muassa Italiasta, Ranskasta, Saksasta ja Virosta. Kulttuurimatkailureittiä hallinnoi Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry.
Reitti sertifioitiin Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi vuonna 2021. Sertifiointi tarkoittaa sitä, että reitti kuuluu arvostettujen eurooppalaisten kulttuurireittien verkostoon. Yhdistys yhdessä jäseniensä kanssa edistää kestävää kulttuurimatkailua ja Aallon suunnittelemien kohteiden tunnettuutta Suomessa ja maailmalla.
”Parasta aikaa käynnissä olevassa hankkeessa kehitämme reitin vastuullisuusstrategiaa ja viestintää matkailijoille sekä edistämme vähähiilisten matkaketjujen saavutettavuutta”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Maija Oinonen kertoo.
Esimerkkinä yksittäisten kaupunkien satsauksesta Aallon arkkitehtuurin ja perinnön hankkeistamiseen on Rovaniemen kaupungin Uusi Aalto -hanke. Kaksivuotinen EU-hanke alkoi keväällä 2025 ja sen tavoitteena on keskittyä Aallon tuotannon hyödyntämiseen erityisesti matkailussa ja luovilla aloilla sekä vahvistaa Rovaniemen asemaa innovatiivisena arkkitehtuurikaupunkina.
Vuoden 2025 Aalto-verkoston puheenjohtajakaupungissa vietettiin Aalto-viikkoa lokakuussa. Teemana oli Arktinen arkinen Aalto, ja ohjelma oli runsas.
”Teema heijastaa Alvar Aallon ajattelua, jonka mukaan kauneus ja toimivuus eivät kuulu vain juhlahetkiin vaan ovat läsnä ja lähellä jokapäiväisessä elämässä. Vuonna 2025 myös useampi Aalto-kohde Rovaniemellä juhlisti pyöreitä vuosia. Poronsarviasemakaava täytti 80 vuotta, teatteri 50 vuotta ja kirjasto 60 vuotta”, Uusi Aalto -hankkeen projektipäällikkö Eeva Huuhtanen sanoo.
Viikon aikana myös lanseerattiin ideakilpailu Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen eli Aalto-keskuksen kehittämiseksi eläväksi ja avoimeksi kaupunkitilaksi.
Teksti ja kuvat: Anna Niemelä