Akseli-allianssin yhteishenkeä pidetään Koskelan varikon työmaalla poikkeuksellisen uudistushenkisenä – Mistä se johtuu?
Helsingin Koskelan raitiovaunuvarikon työmaalla työskentelee satoja erikoisosaajia. Akseli-allianssissa on etsitty ja löydetty toimivia keinoja sujuvaan työarkeen, ongelmanratkaisuun ja yhteishengen luomiseen.
Koskelan raitiovaunuvarikolla Helsingissä alkoi viime vuonna mittava rakennushanke. Seuraavien vuosien aikana 80 vuotta vanhat tilat korvataan uudella vaunuvarikolla ja ratakunnossapidon tilat uusitaan. Varikko otetaan käyttöön arviolta vuonna 2029.
Koskela-hankkeen palveluntuottaja on Akseli-allianssi, johon kuuluvat päätoteuttajana Skanska ja suunnitteluosapuolina Sweco, Sipti, Rejlers ja Arkkitehtityöhuone APRT. Kaupunkiliikenne on tilaaja ja rakennuttaja.
Allianssissa on noin 180 toimihenkilöä, ja lisäksi hankkeessa on mukana satoja aliurakoitsijoiden työntekijöitä ja toimihenkilöitä.
”Hankkeen valmisteluvaiheessa tehdyssä toteutusmuotojen analyysissä päädyttiin allianssiin, koska sillä katsottiin olevan parhaat edellytykset saavuttaa haluttu lopputulos”, hankejohtaja Lotta Koski-Lammi Kaupunkiliikenteestä sanoo.
Hän ajattelee, että allianssi sopii hyvin suureen ja monimutkaiseen hankkeeseen, jossa on yhdistettävä erilaisia raitiotieverkoston käytön ja ylläpidon näkökulmia.
”Olen itse vankasti yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen kannattaja. Vähänkin monimutkaisemmat hankkeet saadaan parhaiten tehtyä, kun lyödään viisaat päät yhteen”, Koski-Lammi toteaa.
Kun Koskelan varikko valmistuu, on Helsingin koko varikkojärjestelmä uusittu. Koskelasta tulee toinen pääraitiovaunuvarikko uuden Ruskeasuon varikon rinnalle.
Koskelan varikkohankkeen keskeisiä tavoitteita ovat toiminnallisuus, ympäristövastuullisuus, aika ja raha sekä parhaat ratkaisut.
”Allianssimallissa kaikkien osaamista ja joukkoälyä pyritään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteiset tilannekuvatilaisuudet, ongelmanratkaisupäivät ja kahvitauot palvelevat sitä, että mahdollisimman laajalla joukolla on sama käsitys tilanteesta, ja kuka tahansa voi nostaa oman havaintonsa tai kysymyksensä yhteiseen pöytään.”
Merkityksellisyyden kokemus
Lotta Koski-Lammin mukaan Akseli-allianssin poikkeuksellisen inspiroiva ja ratkaisuhakuinen yhteishenki mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöönoton ja jatkuvan yhteisen kehittämisen aivan toisenlaisella tavalla kuin perinteisissä kilpailu-urakoissa.
Niissä aikaa ja energiaa tuhlaantuu valitettavan usein siihen, että eri osapuolet pyrkivät etsimään ja tukkimaan sopimusten porsaanreikiä ja hakemaan muista syyllisiä projektin ongelmille.
Tällöin lähes mikä tahansa toisen osapuolen ehdottama muutos saatetaan nähdä helpommin ylimääräistä työtä aiheuttavana häiriötekijänä tai laskutettavana lisätyönä kuin yhteisenä mahdollisuutena tehdä työt ja koko projekti paremmin.
”Kun esimerkiksi otimme käyttöön VDC-viitekehykseen pohjautuvan viikoittaisen ongelmanratkaisun, ihmiset olivat heti täysillä mukana. Tällaiseen vaativaan hankkeeseen näyttää valikoituvan ihmisiä, jotka ovat avoimia uudelle”, Koski-Lammi sanoo.
Hän pitää tärkeänä merkityksellisyyden kokemuksen rakentamista kaikille: jokaisen on voitava kokea, että yhdessä tehdään jotain suurta.
”Me suunnittelemme ja rakennamme pitkäaikaiseen käyttöön tulevaa varikkoa, joka mahdollistaa sen, että Helsingissä on raitioliikenne. Varikko on koko raitiotiejärjestelmän sydän ja keskus, jonne kaikki raitiojärjestelmän toiminnot tiivistyvät.”
Konkreettisesti merkityksellisyyden kokemusta rakennetaan esimerkiksi palkitsemalla onnistumisista, juhlimalla saavutuksia, muistuttamalla tavoitteista ja vaikkapa nostamalla seinille kuvia Helsingin historiallisista varikoista.
Yhteiset työkalut ja toimintatavat
Suunnittelupäällikkö Teemu Saarinen Skanskalta pitää varikkohankkeen erityispiirteenä sitä, että se vaatii suunnittelussa hyvin monipuolista osaamista.
”Hankkeessa yhdistyy talonrakentamista ja infrarakentamista, koska rataa tehdään rakennuksen sisälle. Varikolla on toimistotiloja, mutta se on myös tuotantolaitos, jonka suunnittelussa käyttäjien osallistaminen on keskeistä”, Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan hankkeessa on otettu käyttöön paljon uusia toimintatapoja ja työkaluja, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi. Yksi tärkeimmistä on rakennusprojektin johtamisen VDC-viitekehykseen pohjautuva ICE-menetelmä. Sen on kehittänyt Stanfordin yliopiston professori Martin Fischer, ja se on käytössä ainakin Norjan Skanskalla. Akseli-allianssissa sen avulla on ratkaistu viikoittaisissa tapaamisissa jo yli 600 ongelmaa.
”Olemme varanneet tiistai-iltapäiviin aikaa ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. Jos esimerkiksi arkkitehti ja rakennesuunnittelija toteavat, että jonkin ongelman ratkaisemiseen tarvitaan talotekniikka- ja akustiikkasuunnittelijaa, voidaan asia käsitellä tiistain tapaamisessa sen sijaan, että täysistä kalentereista yritetään hakea kaikille sopivaa aikaa.”
Saarisen mukaan monialaisen suunnittelijajoukon tehokasta yhteistyötä edistää myös tehtävien hallintaan käytetty Monday.com-sovellus.
”Olemme onnistuneet siirtämään hyvin paljon sähköpostitse tapahtuvaa tiedonvaihtoa ja asioiden ratkomista järjestelmiimme. Näin kaikki tieto on kaikkien saatavilla ja helposti haettavissa. Tämä tehostaa merkittävästi datan hallintaa ja mahdollistaa myös sen hyödyntämisen tulevissa hankkeissa.”
Teemu Saarinen pitää tärkeänä myös sitä, että hankkeessa on onnistuttu rakentamaan hyvä ja avoin tilannekuva kaikille osapuolille.
”Seuraamme koko ajan projektin tavoitteita ja mittaroimme sitä, miten olemme niitä saavuttamassa. Tilannekuvatyökalussa on myös yhteensovitusnäkymä suunnittelun, hankinnan ja tuotannon aikatauluista, jolloin kaikilla pysyy paremmin kokonaiskuva siitä, missä kohdassa suunnittelu-hankinta-tuotantopolulla mennään.”
Kumppanuus vähentää riskejä
Työpäällikkö Mikko Stenius Skanskalta pitää toteutuksen näkökulmasta yhtenä Akseli-allinssin erityispiirteenä allianssikumppaneita, joista Kreate on valittu mukaan radanrakentamisen osaajana ja Lujabetoni runkokumppanina. Ne vastaavat omalta osaltaan toteutuksen ja asennuksen lisäksi suunnittelun ohjauksesta ja hankinnoista.
”Kokonaisuuden ja riskien hallintaa helpottaa se, että olemme pystyneet kehittämään yhteistoiminnallisuutta myös aliurakoitsijoiden kanssa tehtäviin YSE-pohjaisiin sopimuksiin. Keskeiset toimittajat otetaan mukaan jo ennen suunnittelua, jotta kaikkien osaamista voidaan hyödyntää, kun haetaan parhaita ratkaisuja”, Stenius sanoo.
Aiemmin lähinnä YSE-pohjaisissa hankkeissa työskennellyt ja niitä johtanut Stenius ei voi olla hämmästelemättä sitä, miten suorastaan ainutlaatuisen hyvä yhteen hiileen puhaltamisen henki Akseli-allianssiin on saatu rakennettua.
”Tässä hankkeessa ei osoiteta syyttävällä sormella muita, vaan ongelmat ovat yhteisiä ja niihin haetaan yhdessä ratkaisuja koko allianssin parhaaksi. Ongelmia on pyritty jo allianssin kehitysvaiheesta lähtien ratkaisemaan hyvällä ennakkosuunnittelulla.”
Palaverikäytännöt on rakennettu alusta lähtien ratkaisuhakuisiksi ja niihin kootaan tarvittavat osaajat.
”Word-pöytäkirjojen sijaan pyrimme kokoamaan havainnolliseen muotoon pilvipalveluun kaikille avoimesti näkyvät tiedot siitä, millaisia asioita täytyy ratkaista ja korostamaan esimerkiksi väreillä aikataulun kannalta tai muuten kriittisiä asioita.”
Kannustava ja turvallinen hanke
Mikko Stenius pitää merkittävänä etuna sitä, että allianssin osapuolet työskentelevät pääosin yhteisissä tiloissa.
”Tällaisen suuren projektin toteuttavat ihmiset yhdessä. Akseli-allianssissa esimerkiksi urakoitsijoiden on helppo saada suunnittelijoilta tukea siinä, miten hankkeelle asetetut hyvin vaativat tavoitteet hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi voidaan parhaiten saattaa maaliin”, Stenius kertoo.
Vierailupäivänä työmaa oli edennyt yli 230 päivää ilman työtapaturmia. Työsuojelun ja luottamusmiestehtävien yhteysasiamies Jarmo Virta Skanskalta pitää työturvallisuuden näkökulmasta maanrakennusvaiheen suurimpana riskinä raskaita työkoneita.
”Työmaalla lyödään yli 6 000 paalua, ja siellä liikkuu 40- ja jopa 60-tonnisia kaivinkoneita sekä kasettirekkoja. Siksi ihmisten ja koneiden kulkureitit on pyritty työmaalla erottamaan toisistaan aidoilla. Terveyden näkökulmasta pölyn sitominen on tärkeää. Runkovaiheessa työturvallisuuden painopiste siirtyy putoamissuojaukseen ja elementtiasennusten turvallisuuteen”, Virta kertoo.
Teksti Sampsa Heilä