STTK julkaisi tavoitteensa hallituksen budjettiriiheen
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen budjettiriihi vuoden 2026 talousarvioesitykseksi on 1.–2.9.2025. STTK:n tavoitteissa korostuvat muun muassa talouskasvu, työelämän tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. STTK ottaa kantaa myös infrarakentamiseen ja asuntotuotantoon.
Kokosimme tähän artikkeliin muutaman tärkeän noston STTK:n tavoitteista.
Työelämän tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Hallitusohjelmassa on useita sukupuolten tasa-arvoon vaikuttavia kirjauksia, joiden yhteisvaikutuksia on arvioitava kokonaisuutena. Palkka-avoimuutta on edistettävä direktiivin minimitasoa kunnianhimoisemmin.
Työsopimuslain nykysääntelyä irtisanomissuojasta ja määräaikaisista työsopimuksista ei pidä muuttaa. Muutokset ovat räikeässä ristiriidassa työelämän tasa-arvon vahvistamisen kanssa ja heikentäisivät erityisesti naisten työmarkkina-asemaa. Muutokset lisäävät voimakkaasti raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä.
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen on peruttava.
Työllisyys
Työllisyyden edistämisessä keskeistä on osaaminen ja työkyky. Työvoimapalveluiden yhdyspintoja koulutukseen ja hyvinvointialueiden palveluihin on vahvistettava. Työttömille on taattava pääsy terveystarkastuksiin ja työkykyarviointiin jo varhaisessa vaiheessa. Nuoret pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat takuun töihin tai opintoihin pääsemiseksi.
Palkkatuki edellyttää määräaikaista lisärahoitusta. Työllisyysalueiden palkkatuki on jo käytetty vuoden 2025 osalta. Palkkatuki on tärkeä työelämään pääsyä tukeva väylä muun muassa nuorille ja osatyökykyisille.
Osatyökykyisten työllistymisen ja osa-aikatyön kannusteita on vahvistettava. Sosiaaliturvan suojaosat kannustavat ottamaan vastaan varsinkin osa-aikaista työtä. Tutkimuksissa on havaittu, että suojaosat eivät vähennä kokoaikaisen työn tekemistä.
Suomen on panostettava eettiseen kansainväliseen rekrytointiin ja sitouduttava syrjinnän ja rasismin poistamiseen. On kiinnitettävä huomio myös maahanmuuttajien pitovoimaan, jotta tutkinnon suorittaneet jäävät Suomeen ja työllistyvät koulutustaan vastaavaan työhön.
Infra ja asuntotuotanto
Liikenneinfran kehittämisen ja perusväylänpidon rahoitus on varmistettava, ja suunniteltu nosto toteutettava vuonna 2026. Hallituskauden aikana väylähankkeiden yleisrahoitus laskee (rata- ja tiehankkeet -720 miljoonaa euroa), koska valtaosa korjauksista ja uusista hankkeista tehdään kertaluontoisella investointiohjelmalla.
ARA-asuntotuotantoon suunnitellut leikkaukset on peruttava ja palautettava minimiosuus MAL-sopimuksiin. ARA-asuntotuotannon kohderyhmää on laajennettava.
Kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja asuntokannan rooli alueiden elinvoiman ja työvoiman liikkuvuuden edistäjänä jää nykyisessä suhdannetilanteessa puutteelliseksi.