Naisten vuoden viimeistä palkkapäivää vietetään sunnuntaina 2.11. – taustalla palkkasyrjintä ja puutteet työpaikkojen palkka-avoimuudessa

Naisten palkkapäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 2. marraskuuta. Se tarkoittaa sitä, että naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta ilman palkkaa, jos heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin.


Vuonna 2025 sukupuolten välinen palkkaero Suomessa on Tilastokeskuksen tietojen mukaan 15,9 prosenttia. STTK on laskenut palkkaeroa vuodesta 2011 lähtien. Sinä aikana ero on kaventunut noin 0,2 prosenttia vuodessa.   

“Niiden 12 vuoden aikana, jotka olen toiminut STTK:n puheenjohtajana, palkkaeron kehitys on ollut suorastaan ala-arvoisen hidasta”, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.  

Naisten ansiot ovat edelleen vain 84,1 % miesten ansioista. Nykyisellä vauhdilla sukupuolten välinen palkkaero kuroutuu umpeen noin vuonna 2100.

Myös rialaisten jäsenten välillä on selvä palkkaero. RIAn helmikuussa 2025 toteuttaman Ammattikuntatutkimuksen mukaan miesten keskiarvopalkka oli 5 631 € ja naisten 4 519 €. Naisten keskiarvopalkka on siis 80 % miesten keskiarvopalkasta. Palkkaero on pienempi kuntasektorilla kuin yksityisellä sektorilla työskentelevillä, mutta palkkaeroa naisten ja miesten välillä esiintyy niin koulutuksen, toimialan, toimiaseman kuin muidenkin taustamuuttujien kautta tarkasteltuna.

”Palkkatasa-arvon eteen tulee tehdä jatkuvasti töitä. Yrityksissä on otettava käyttöön palkkatasa-arvoa edistäviä palkkausjärjestelmiä, poistettava palkkaeroja sukupuolten välillä ja viestittävä palkkauksesta ja palkkauksen periaatteista työntekijöille”, vaatii RIAn va. toiminnanjohtaja Antti Aarnio.

STTK:n mukaan syitä sukupuolten palkkaeroihin on monia. Yhtenä taustavaikuttajana ovat palkkasyrjintä ja puutteet työpaikkojen palkka-avoimuudessa. Pitkään näytti siltä, että vuonna 2023 hyväksytty EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tarjoaisi lääkkeen ongelmaan. Direktiivi velvoittaa työpaikkoja puuttumaan syrjiviin palkkaeroihin ja edistämään palkkauksen läpinäkyvyyttä palkkarakenteissa.  

“Direktiivin velvoitteet tulee säätää voimaan kansallisesti vuoden 2026 kesään mennessä. Tasa-arvon mallimaaksikin joskus kutsuttu Suomi ei kuitenkaan näytä täytäntöönpanossa esimerkkiä, vaan päinvastoin. Näyttää siltä, että direktiivi säädetään monilta osin puutteellisesti ja mahdollisesti myöhässä aikataulusta”, Antti Palola sanoo. 

STTK painottaa palkka-avoimuuden edistämisen tärkeyttä työpaikoilla ja direktiivin kunnianhimoista täytäntöönpanoa. Syrjiviin palkkaeroihin ja sitä kautta sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon pystytään aidosti puuttumaan vasta, kun palkkarakenteet ovat läpinäkyviä, samanarvoiset työt pystytään tunnistamaan ja palkkavertailu tehdään syrjimättömästi ja objektiivisin perustein.   

“Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano aiotaan kuitenkin tehdä minimitasolla, eikä sukupuolten välisten palkkaerojen kuromiseen saada riittäviä työkaluja”, Palola sanoo.