Ympäristöministeriö julkaisi eilen (15.9) raportin asuntotuotannon laatumuutoksista 2005–2020. Raportissa on paljon mielenkiintoista tietoa viimeisen 15 vuoden aikana tapahtuneesta rakennusalalla. Rakennettu on, sillä viimeisen 15 vuoden aikana on rakennettu 301 500 kerrostaloasuntoa ja 54 000 rivitaloasuntoa.

Kerrostaloasuntojen rakentaminen koki renessanssin 2010-luvun loppupuoliskolla. Kun tarkastelujakson alussa vuosina 2005–2007 rakennettiin vuosittain 13 000 kerrostaloasuntoa, rakennettiin niitä 2010-loppuoliskolla yli 30 000. Rakennusrekisteritietojen perusteella kasvu on peräisin vuokra-asuntojen tuotannosta. Kiinteistö-osakeyhtiöiden, yritysten, kuntakonsernien, säätiöiden ja yhdistysten sekä muiden vastaavien tahojen rakennuttamien asuntojen määrä on noussut 4 000 asunnosta 14 000 asuntoon ja osuus kaikista asunnoista 30 prosentista yli 50 prosenttiin

Taloista on tullut korkeampia ja asunnoista pienempiä. Vuosina 2005–2007 kerrostaloissa oli keskimäärin 4,8 kerrosta, vuosina 2018–2020 kerroksia on ollut keskimäärin 5,8. Asunto-osakeyhtiöiden rakennuttamien kerrostalojen keskikoko kerrosalalla ja asuntojen lukumäärällä mitattuna on 1,5 kertaistunut ja muiden rakennuttajien kaksinkertaistunut 15 vuoden aikana. Kerrostalojen huoneistoala suhteessa kerrosalaan on pienentynyt 72 prosentista 67 prosenttiinKerrostaloasuntojen keskikoko on laskenut 62 neliömetristä 46 neliömetriin.

Betonin johtoasemaa ei uhkaa mikään. Kerrostaloissa elementtirunkojen osuus on ollut 1970-luvulta lähtien suuri ja se on edelleen kasvanut 67 prosentista 85 prosenttiin viimeisen 15 vuoden aikana. Kerrostalojen rungoista 95 prosenttia rakennetaan betonista. Puun osuus on yhä vähäinen.

Kaikkien kerrostalohuoneistotyyppien koot ovat pienentyneet. Eniten on pienentynyt huoneistotyypin 1h + kk/kt keskikoko, joka oli 2010-luvun lopussa 30 neliömetriä, 20 prosenttia vähemmän kuin 15 vuotta aiemmin Muista huoneistotyypeistä on leikattu pinta-alasta 10 prosenttia. Vuosina 2018–2020 rakennettujen kaksioiden keskikoko oli 45 neliömetriä ja kolmioiden 66 neliömetriä. Huoneistokokojen ja huoneistojakauman muutoksen yhteisvaikutuksena kerrostaloasuntojen keskikoko on laskenut 26 prosenttia, yli 60 neliömetristä 45 neliömetriin. Asuntotuotannon keskikoon lasku on ollut yhteinen kehitystrendi kaikkialla Suomessa.

Mikä tämän kaiken on aiheuttanut? Raportissa viitataan siihen, että vuosituhannen alkuvuosina oltiin yleisesti huolissaan niukasta asuntotuotannosta. Julkisella rahoituksella, MAL-sopimuksilla ja sijoittajavetoisen asuntotuotannon edistämisellä asuntotuotantomäärät on saatu nostettua nykyiselle tasolle. Luonnollinen väestönkasvu, Suomen sisäinen muuttovoitto ja suurin osa nettomaahanmuutosta on keskittänyt väestöä kaupunkeihin. Vuodesta 2000 kaupunkiväestö on lisääntynyt 542 000 henkilöllä, josta yli puolet on sijoittunut kaupunkien tehokkaasti rakennetuille alueille. Asuntokysyntää on myös kasvattanut kotitalouksien koon pilkkoontuminen.

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan ympäristöministeriön sivuilla. 

Antti Aarnio
Edunvalvontapäällikkö
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry

Jaa sivu