- Julkaistu: 16.4.2021
- Aarnio, Antti
- Ruudun takaa:
- RIAn edunvalvontapäällikkö Antti Aarnio teräviä - ja vähemmän teräviä - kirjoituksia ruudun takaa.
Pääsiäistä ennen ympäristöministeriö kertoi, että ennakkoarvioista poiketen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ei valmistu lausunnoille maalis-huhtikuussa 2021.
Uudistusta valmistelevien työryhmien työt loppuivat helmikuussa, ja sen jälkeen hallituspuolueiden ministeriryhmä otti asian käsiteltäväkseen. Maankäyttöön- ja rakentamiseen liittyy erittäin paljon erilaisia intressejä, eivätkä hallituspuolueet ole ilmeisesti vielä päässeet yhteisymmärrykseen lausuntokierrokselle lähtevän lain sisällöstä. Tai sitten ne eivät ole vielä ehtineet käsitellä asiaa koronakiireiden takia.
Mutta on sitä ennenkin osattu! Rakentamista on säädelty vuosisatojen ajan. Ensimmäinen kaupunkilaki oli Maunu Eerikinpojan kaupunkilaki vuodelta 1359. Nykyaikaista lainsäädäntöä alkoi syntyä 1930-luvulla, ja nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia edeltänyt rakennuslaki tuli voimaan 1959. 1960-luvulla syntyi tarve kehittää lainsäädäntöä, sillä rakennuslaki oli tullut käyttämään joutuville hankalaksi ja vaikeasti tulkittavaksi. Kuulostaa tutulta.
Sen jälkeen ryhdyttiinkin laatimaan mietintöjä, asetettiin työryhmiä ja saatiin aikaan lakiehdotukset vuosina 1977 ja 1981. Lausuntokierrosten jälkeen laadittu ehdotus oli jo kirjoitettu lakiehdotuksen muotoon 1984, mutta poliittisten erimielisyyksien vuoksi laki ei mennyt eduskunnan käsiteltäväksi.
Kokonaisuudistusta ei saatu aikaan, joten 1980-luvulla toteutettiin osittaisuudistuksia. Vuonna 1994 hallituksen esitys uudeksi kokonaisuudistukseksi ehti jo eduskuntaan, mutta raukesi vaalien lähestyessä. Vuonna 1996 asetettu rakennuslakitoimikunta onnistui laatimaan yksimielisen mietinnön ja sen pohjalta säädettiin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki vuonna 1999.
Ei siis ole lainkaan poikkeuksellista, että maankäyttö- ja rakennuslain viimeistely on venymässä aikataulustaan. Hallituksessa on viisi puoluetta, joilla on perinteisesti ollut erilaisia näkemyksiä esimerkiksi maanomistajien oikeuksista ja ympäristönäkökulmien huomioonottamisesta. Isoimmat intressit liittyvät maankäyttöön ja kaavoittamiseen, eivät niinkään itse rakentamisen ohjaukseen. Toivotaan, että hallitus onnistuu löytämään kompromissin ja tuo piakkoin lakiluonnoksen lausunnolle. Vaaleihin on enää kaksi vuotta….
Kirjoituksen lähteenä olen käyttänyt Lauri Jääskeläisen ja Olavi Syrjäsen teosta Maakäyttö- ja rakennuslaki (Rakennustieto 2014).
Antti Aarnio
Edunvalvontapäällikkö
Rakennusinsinöörit- ja arkkitehdit RIA ry.
Jaa sivu