Maan hallitus antoi eilen hallituksen esityksen eduskunnalla työsopimuslain ja merityösopimuslakien muuttamisesta 1.1.2022 alkaen. Kyse on kilpailukieltosopimuksia koskevien lainkohtien muuttamisesta.

Kolmisen vuotta sitten aloittaessani RIAn edunvalvontapäällikkönä kilpailukieltosopimusviritelmät alkoivat tulla tutuksi.  Lähes kaikille jäsenillä, jotka ottivat yhteyttä työsopimuksiin liittyvissä asioissa, oli kilpailukieltoa koskeva kohta työsopimuksessa. Ei vaikuttanut olevan väliä, missä tehtävässä jäsenet työskentelivät, kielto löytyi silti sopimuksesta kuin sopimuksesta.

Asia askarrutti, koska työsopimuslaissa todetaan, että ” Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.”

Mielestäni oli aivan selvää, että suurimmassa osassa rialaisten tapauksista ei ollut olemassa mitään erityisen painavaa syytä kilpailukiellolle, vaan kilpailukieltoa koskeva ehto oli vain ilmestynyt työsopimuksiin pyytämättä ja yllättäen.

Päädyin johtopäätökseen, että kilpailukielloista oli muodostunut normi työsopimuksiin. Lain mukaisia erityisen painavia syitä ei pohdittu työpaikoilla, vaan kilpailukielto ikään kuin vain lätkäistiin osaksi sopimusta.  Työnantajille kilpailukieltosopimuksen tekeminen ei merkitse sen suurempaa riskiä, siitä ei koidu työnantajalle käytännössä mitään velvoitteita työntekijää kohden.  

Työntekijälle kilpailukieltosopimuksesta koituu omien kokemuksieni mukaan erityisesti henkistä painetta.  Kilpailukiellon (erehdyksessä) solminut työntekijä on työpaikan vaihtoa harkitessaan epätietoinen siitä, mitä on itse asiassa tullut sovittua. Mitä kilpailukielto tarkoittaa? Vaikka työsopimuslaissa todetaan, että kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin lain edellytyksiä, ei ole helppo tilanne työntekijälle väittää sopimuksen olevan mitätön kilpailukiellon osalta. Vaikka se varmasti onkin.

Eilen soitteli projektipäällikön tehtävään menevä rialainen ja ihmetteli uuden työsopimuksen kilpailukieltoa: ”Tämän mukaan en saa mennä mihinkään muualle töihin kuuteen kuukauteen irtisanomisen jälkeen”. Kerroin kaverille, että kohta on lain vastainen. Älä allekirjoita sitä, vaan vaadi työnantajaa kertomaan miksi siinä on sellainen kohta. Kävi ilmi, että esimies oli kopioinut kilpailukieltoa koskevan kohdan jostain, sen kummemmin miettimättä.

Isoissa yrityksissä työsuhdeasiat yleensä hoidetaan hyvin ja kokemukseni mukaan heidän työsopimuksissaan kilpailukieltoa harvemmin on.

Hallituksen esityksessä työnantajan tulisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista, kun nykyään korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden pituisia sopimuksia. Tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, jotka jäykistävät työmarkkinoita. Tämä on hyvä uudistus ja toivottavasti eduskuntakäsittely sujuu hyvin.

Antti Aarnio
Edunvalvontapäällikkö
Rakennusinsinöörit- ja arkkitehdit RIA ry

Jaa sivu