The World Happiness Report 2024 -julkaisun mukaan Suomi on jälleen maailman onnellisin maa, seitsemättä kertaa peräkkäin. Erinomainen asia Suomelle - eikä pelkästään kansainvälisen medianäkyvyyden takia vaan myös osoitus siitä, että meillä tehdään paljon asioita hyvin. YK:n raportin mukaan onnellisuuden kokemukset kuitenkin eroavat nuorten ja vanhempien ikäluokkien välillä.

Kun tuloksia tarkastelee lähemmin, huomataan, että alle 30-vuotiaiden ryhmässä Suomi sijoittui vasta seitsemänneksi. Hyvä tulos sinänsä, mutta nuorten tyytymättömyyden taustatekijöistä kannattaa olla tietoinen, ja ryhtyä ajoissa asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta välttyisimme erilaisilta sudenkuopilta. Onnellisuusraportin mukaan nuorten tyytymättömyyttä lisäsivät mm. vastakkainasettelun lisääntyminen, sosiaalisen median negatiiviset puolet sekä taloudellinen epätasa-arvo.

Miten tämä näkyy sitten koulumaailmassa? Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus osoitti vuonna 2021, että masennusta oli todettu 12,3 % ammattikorkeakouluopiskelijoista (naisilla 14,1 %, miehillä 10,2 %), ja ahdistuneisuushäiriötä 12,7 % opiskelijoista (naisilla 15,3 %, miehillä 9,8 %). Tulokset ovat hälyttäviä, sillä ahdistuneisuushäiriö- ja masennusdiagnoosien osuus on kasvanut korkeakouluopiskelijoilla vuodesta 2000 alkaen. 

Opinnot viivästyvät tai keskeytyvät yhä useammin henkilökohtaisista syistä

RIAn ja muiden järjestöjen kanssa yhteistyönä laaditussa selvityksessä (2021) ilmeni, että insinööriopiskelijoiden opintojen mahdollinen viivästyminen (19 %) tai keskeytyminen (26 %) johtuu usein elämäntilanteessa tapahtuneesta muutoksesta (perhesyyt, terveystilanne yms.). 

Vaikka mielenterveysoireiden syntyyn ei ole yhtä syytä, kuormittavat kokemukset, kuten kiusatuksi tuleminen koulussa tai sosiaalisessa mediassa, fyysiset sairaudet, muutto uuteen paikkaan, harrastuksen tai ystävyyssuhteen menettäminen voivat laukaista oireet.

Mielenterveysoireet taas johtavat herkästi opintouupumukseen, jolloin opiskelussa koetut haasteet tuntuvat merkittävästi raskaammilta. Mielenterveysoireilu on yhteydessä esimerkiksi keskittymisessä ja lukemisessa koettuihin vaikeuksiin, ja nämä yhdessä heikentävät helposti kokonaissuoriutumista.

Selvityksen mukaan jopa kolmannes insinööriopiskelijoista kokee yksittäisiä kursseja liian työläiksi tai vaativiksi. Vaikka opiskelijoiden pohjataidot esimerkiksi matemaattisissa aineissa vaihtelevat, mielekäs oppimisympäristö suojaisi tehokkaasti uupumukselta ja ohjaisi oppimista myönteisempään suuntaan.

Osalla opinnot viivästyvät sen vuoksi, että ovat tehneet palkkatyötä opintojen ohessa. YK:n raportissakin mainittu nuorten kokema taloudellinen epätasa-arvo ilmenee opiskelijoilla mm. työnteon ja opiskelun yhteensovittamisen haasteena, jolloin opinnot luonnollisesti kärsivät.

Toisaalta valmistuminen tavoiteajassa voi tuntua erityisen haastavalta, jos opintoihin sisältyvää työharjoittelua ei ole ollut mahdollista suorittaa vähäisten harjoittelupaikkojen takia. Tällä hetkellä samasta harjoittelupaikasta kilpailee omien ystävien ja koulukavereiden lisäksi myös muiden kaupunkien opiskelijat. Harjoittelun puute voi myös laskea motivaatiota opinnäytetyön loppuun saattamisessa.

Viisasten kiveä ei ole olemassa - moni opiskelija kaipaisi enemmän tukea

Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat monimutkaisia, siksi mikään yksittäinen muutos ei todennäköisesti ratkaise ongelmaa. Tarvitaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä, paljon erilaisia toimenpiteitä sekä yhteistyötä eri instanssien välillä.

Monet insinööriopiskelijat kertoivat kaipaavansa enemmän henkilökohtaista tukea ja tiiviimpää yhteydenpitoa oppilaitokselta. Tuen saavutettavuuden lisäämiseksi matalan kynnyksen tukea tulisi tuoda selkeämmin osaksi opiskelijoiden opiskeluympäristöä. Kun tukea saa jo varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä, mahdollisuus ongelmien kasaantumiselle tai mielenterveysoireiden vaikeutumiselle vähenee huomattavasti.

Opiskelijakaan ei elä yksin leivästä

Vaikka leivällä on Suomessa pitkä ja merkittävä historiallis-kulttuurillinen perusta, se ei ole ainoa asia, mitä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi edellyttää. Kiistellyn Maslow’n tarvehierarkian mukaan ihmisillä on eritasoisia tarpeita, ja sosiaalipsykologian mukaan kyseisten tarpeiden tulee täyttyä riittävissä määrin, jotta ihminen voi hyvin.

Tarvitsemme yhtä paljon terveyttä, lepoa, turvaa, koulutusta, ystävyyttä, itsearvostusta kuin mahdollisuutta toteuttaa itseämme. Ennen kaikkea tarvitsemme uskoa tulevaisuuteen, johon voimme itse vaikuttaa. Pääsiäisvapaiden tarjoama hengähdystauko onkin oiva hetki miettiä, mistä muusta itse elää kuin leivästä.

Opiskelijoiden mielenterveysviikkoa vietetään tänä vuonna 8.-14.4. Teemaviikon avulla halutaan nostaa esiin opiskelijoiden mielenterveystilannetta ja rakentaa mielenterveysystävällisempää opiskelukulttuuria. Osallistu ja vinkkaa kaverillesi webinaareista ja tapahtumista täältä.

”Mut pitkä vain on talven valta. Hetken
 tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan,
 kun taas ne alkaa aurinkoisen retken
 ja jättävät jo jäisen Lapinmaan.”

Eino Leino, 1902

Lue lisää:

Onnellisuusraportti (World Happiness Report) on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen verkoston vuosittain julkaisema raportti, joka listaa vuosittain maailman onnellisimmat maat.

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT)
Hankkeessa mukana mm. YTHS, STM, SAMOK, Arene ja Tilastokeskus.

Miksi insinööriopiskelija keskeyttää?
Yhteistyössä: RIA, Insinööriliitto, Arene, Energiateollisuus, Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus. 

Jaa sivu