Suhdannekäännettä rakennusalalla on odotettu kuin kuuta nousevaa, kerta toisensa jälkeen hieman pettyen – käänne tuleekin vasta puolen vuoden päästä. Tällä hetkellä yleisin arvio lienee se, että rakentaminen kääntyy kasvuun ensi vuonna. Mutta keväällä vaiko syksyllä?  

Voisi olettaa, että korkojen nousu käynnistäisi pikkuhiljaa asuntokaupan virkistymisen, joka on puolestaan edellytys uudisrakentamisen käynnistymiselle. Tummana pilvenä taivaalla on kuitenkin työttömyyden heikentyminen, irtisanomisia ja lomautuksia osuu nyt kaikille aloille. Tämä takuulla lisää varovaisuutta kuluttajissa: siirretäänpä isot ostokset tulevaisuuteen, kyllä tässä mahdutaan vielä muutama vuosi asumaan. 

Jotta rakennusalalla palattaisiin kasvun aikaan, kuluttajien ostovoiman pitää parantua. Heistä suurin osa on palkansaajia, joiden ostovoimakehitykseen vaikuttaa pitkälti inflaatiosta puhdistettujen eli reaalipalkkojen kehitys. Nyt inflaatio on hidastunut, mutta miten palkat kehittyvät tänä ja ensi vuonna? Sen näemme, kun työehtosopimusneuvottelujen ensimmäiset ratkaisut selviävät, toivon mukaan loppuvuodesta. 

Mutta se työllisyys? Seuraamme erityisesti rialaisten työllisyystilannetta kahta kautta, eli työttömyyskassan sekä työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen avulla. KOKO-kassan tilastoissa näkyy, kuinka rialaisten ansiopäivärahan saajien määrä lähti kasvamaan vuoden 2023 alkupuolella. Huhtikuussa 2024 ansiopäivärahaa sai korkeimmillaan 9,3 % rialaisista kassan jäsenistä, heistä lomautettujen osuus on vaihdellut kuukausittain 50–60 % välillä. Huhtikuun jälkeen ansiopäivärahaa saavien osuus väheni viime elokuuhun saakka, ollen enää 6,9 %. Syyskuussa osuus pysyi samana.  

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot kertovat samansuuntaista viestiä. Esimerkiksi työttöminä olevien rakennusalan insinöörien (AMK) määrä kasvoi kesän aikana hieman, mutta väheni jälleen syyskuussa. Vastaavasti lomautettujen määrä kasvoi hieman. Työttöminä tai lomautettuna olevien korkeakoulutettujen rakennusalan ammattilaisten määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta kevään jälkeen. 

Työllisyystilanne jatkuu siis kireänä, mutta toivon mukaan kireys väistyy tulevina kuukausina. Odottakaamme siis työllisyyden parantuvan ensi keväänä. Tai viimeistään syksyllä. Tai… 

Antti Aarnio 
Edunvalvontapäällikkö  

Jaa sivu