Vielä viimeiset lahjaostokset joulumarkkinoilta, niin pääsemme nauttimaan glögintuoksuisesta joululomasta kimaltavien koristeiden ympäröimänä. Takana on syksyn kiireet, ohikiitävät hetket erilaisten työtehtävien tai opintojen parissa. Monille joulu on rauhoittumisen aikaa, toiset tykkäävät juhlia vähän railakkaammin.

Opiskelijoille joulu tarkoittaa ansaittua taukoa opinnoista. Samalla se tietää taukoa arjen rutiineista, jos ei esimerkiksi satu tekemään töitä opintojen ohella. Monet suuntaavat viettämään joulua perheidensä tai läheistensä luo. Osa toiselle paikkakunnalle, takaisin kotiseuduille.

Kaikilla ei ole kuitenkaan yhtäläistä mahdollisuutta viettää toivomaansa joulua. Monet juhlapyhät, eritoten joulu, lisäävät osalle opiskelijoista ilon sijaan yksinäisyyden tunnetta. 

SPR:n tänä keväänä julkaistun kyselytutkimuksen mukaan nuorten ja nuorten aikuisten yksinäisyyden tunteet eivät ole helpottaneet lainkaan viimeisen vuoden aikana. Päinvastoin – eristäytymisen ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat jopa lisääntyneet. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus osoittaa, että lähes 25 % ammattikorkeakouluopiskelijoista tuntee itsensä yksinäiseksi joko melko usein tai jatkuvasti. Pahoinvointi ja yksinäisyys ei ole päästänyt otteestaan koronarajoitusten poistumisen jälkeenkään.

Millaista on opiskelijoiden yksinäisyys?

Yksinäisyydessä on kyse ahdistavasta ja epämiellyttävästä kokemuksesta, joka liittyy ihmisen sosiaalisissa suhteissa kokemiin määrällisiin tai laadullisiin puutteisiin. Sosiaalista yksinäisyyttä voi kokea, kun ympärillä ei ole harrastus- tai ystäväporukkaa, johon tuntisi kuuluvansa ja jonka kanssa viettää aikaa. Sosiaalinen yksinäisyys on yleistä etenkin uudelle paikkakunnalle opintojen perässä muuttaneille.

Emotionaalisen yksinäisyyden kokemus voi syntyä myös merkityksettömyyden tunteesta esimerkiksi silloin, kun ei tule nähdyksi ja kuulluksi ystäväpiirissä tai läheisessä ihmissuhteessa. On luonnollista, että kaipaamme yhteenkuuluvuuden tunnetta, haluamme ystäviä ja tuntea itseämme tärkeäksi.

Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Se ei katso ikää, sukupuolta, koulutusta, taloudellista toimeentuloa tai mitään muutakaan yksittäistä tekijää. Kuka tahansa voi kokea yksinäisyyttä, eikä se tarkoita, että ihmisessä olisi jokin vialla tai että yksinäisyydessä olisi mitään hävettävää. Oleellisempaa on oppia tunnistamaan omia tunteita ja hakea tukea yksinäisyydestä eroon pääsemiseksi.

Nuorten opiskelijoiden keskuudessa syntyy aika ajoin uusia, helpommin käsitettäviä akronyymejä tutuille ilmiöille, joista FOMO, eli fear of missing out, on hyvä esimerkki. Kyseinen yksinäisyyteen liittyvä ilmiö kuvaa pelkoa siitä, että jää jonkin sosiaalisen tapahtuman tai kokemuksen ulkopuolelle.

Sosiaalisen median kanssa kannattaa olla tarkkana. Yhtäältä some yhdistää tehokkaasti opiskelijoita, mutta jos kontaktit rajoittuvat vain pikaviestimien välitykseen, kavereiden jatkuvat päivitykset ja oman elämän vertailu niihin voi aiheuttaa jopa entistä enemmän ahdistusta, ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä.

Opiskelua pandemian varjossa

Syksyllä 2020 opintonsa aloittaneet tai pandemian aikana opiskelleet muistavat edelleen, miten etäopiskelu ja opiskelumotivaation ylläpitäminen väsytti, kun kenellekään ei ollut tietoa silloisen poikkeuksellisen tilanteen kehittymisestä tai päättymisestä. Samaan aikaan opiskelijatapahtumat peruttiin eikä opiskelukavereihin päässyt edes tutustumaan. Melko karu todellisuus elämän parhaana aikana, jolla usein opiskelijaelämää markkinoidaan. 

Opiskelukavereiden merkitys on nuorille suuri ja se vaikuttaa suoraan itsetuntoon, itsearvostukseen ja sopeutumiseen uudessa elämäntilanteessa. Puhumattakaan siitä, että rakennusalalla opiskelukaverit ovat suurella todennäköisyydellä myös tulevia työkavereita.

Seuraukset yksinäisyydestä voivat olla vakavia, jos se jatkuu kohtuuttoman pitkään. Yksinäisyyden on todettu aiheuttavan muun muassa sosiaalista ahdistuneisuutta, masennusta, opiskeluvaikeuksia ja uupumusta. Tiedämme, että pandemian seurauksena opintoja on keskeytetty herkemmin. Ja ne opiskelijat, jotka valmistuivat, olivat jo valmiiksi uupuneita siirtyessään työelämään. Tämän kierteen haluamme katkaista.

SPR:n tutkimukseen vastanneista ja yksinäisyyttä kokevista kertoi oman yksinäisyytensä syyksi muun muassa sosiaalisten tilanteiden jännittämisen ja elämäntilanteen muutoksen. Tällöin esimerkiksi muuttaminen omaan asuntoon ja tiukka eristäytyminen muista ihmisistä ei varsinaisesti auttanut asiaa. Rajoitusten poistumisen jälkeenkin on silti yleistä, että kynnys osallistua yleisötilaisuuksiin on pysynyt korkeana. Tapahtumilta vaaditaan enemmän, jotta ne olisivat osallistumisen arvoisia. 

Järjestötoiminnasta ja opiskelijatapahtumista apua yksinäisyyttä vastaan

Opiskelijat ovat erilaisia, joten yhtä ratkaisua ei yksinäisyyden ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ole. Apua on kuitenkin saatavilla runsaasti. Tärkeintä on, että opiskelijat löytäisivät itselleen mieluisimman, matalan kynnyksen vaihtoehdon.

Järjestökentän tutkimusohjelman mukaan opiskelijatapahtumiin osallistuminen kannattaa, sillä se tarjoaa parhaimmillaan ystävyyssuhteita, vertaistukea ja mielekästä tekemistä sekä lisää merkityksellisyyden kokemuksia. Selvä enemmistö järjestötoiminnassa ja tapahtumissa mukana olevista koki, että järjestötoiminta oli auttanut vähentämään omaa yksinäisyyttä.

RIA tukee opiskelijoita järjestämällä monenlaisia mahdollisuuksia kohtaamisiin ympäri vuoden. RIAn tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita juuri sellaisena kuin ovat. Esimerkiksi helmikuussa järjestämme jälleen opiskelijaseminaari YlläspoweRIAn, johon osallistuu alan opiskelijoita joka puolelta Suomea. Toukokuussa Tampereella kilpaillaan leikkimielisesti Amazing RIA Race -hengessä. Tule sinäkin mukaan, älä jää yksin.

Mene metsään
Mene vuorille
Mene kauas merelle
Anna yksinäisyyden
hyväillä sinua
kunnes ihosi
on kyllin ohut
Niin ohut
että sydämesi
näkee sen läpi minut
että minä se olin
joka hyväilin,
hyväilen sinua
Mene, mene

• Tommy Tabermann

Kirjoittaja:
Hung Pham, hung.pham​ria.fi
Opiskelija-asiantuntija, RIA ry

Lue lisää:

Yksinäisyys ja osallistuminen – Järjestökentän tutkimusohjelma

Yksinäisyys koskettaa yhä useampaa Suomessa

Yksinäinen – yhdessä ja erikseen -tutkimusaineisto

Valtakunnallinen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT)  

Hae apua:

Nyyti ry

Mieli ry

Jaa sivu