Perjantaina Saksan hallitus julkisti uuden ilmastopakettinsa, lauantaina vietettiin nollapäästöpäivää ja ensi perjantaina on kansainvälinen ilmastolakko.  Ilmastonmuutos on (syystäkin) pinnalla.

Ilmastonmuutoksen torjunta tulee rytinällä myös osaksi rakentamista. Se vaikuttaa esimerkiksi maankäytön suunnitteluun, infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon sekä uudis- ja korjausrakentamiseen.  Ero aiempaan on ehkä siinä, että ennen huomiota kiinnitettiin erityisesti esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuteen, nyt kiinnostus kohdistuu laajemmin rakennusten hiilineutraaliusuuteen.  Tämä tarkoittaa, että energiatehokkuuden lisäksi huomiota kiinnitetään esimerkiksi rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamaan päästökuormaan.

Suomessa laadittiin vähähiilisen rakentamisen tiekartta vuonna 2017 ja nyt valmistellaan ohjausjärjestelmää kohti vähähiilistä rakentamisesta. Ympäristöministeriössä selvitetään sitä, miten rakennusalaa ohjataan kohti vähähiilistä rakentamista, ohjataanko alan kehitystä säädöksillä ja kannusteille? Miten vähähiilinen rakentaminen kytketään kaavoitukseen ja miten rakennusten päästötietoja seurataan ja tilastoidaan?  Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa todetaankin, että hallitus aikoo nopeuttaa vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa ja kehittää rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta.

Tulevaisuuden rakentamisessa korostuu kiertotalouden merkitys. EU:n jätedirektiivin ja kiertotalouspaketin mukaan tavoitteena on 70 %:n materiaalihyödyntämisasteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteesta oltiin vuonna 2017 vielä kaukana, sillä silloin kierrätysaste oli vain 44-55 %:n luokkaa Suomessa.  Rakentamisessa kiertotalouden edistämisessä on haasteita, mutta alalla joudutaan asiaan paneutumaan entistä enemmän. Esimerkiksi puutavaraa ei nykyrakentamisessa hyödynnetä uudelleen ollenkaan, vaan lähes kaikki kierrätyspuu poltetaan energiaksi.  Myöskään maarakentamisen puolella uusiomateriaalien käyttö ei ole vielä suoranaisesti lyönyt lävitse, sillä niitä arvioidaan käytettävän vain 2-3 %:a rakentamisen kiviainesten kokonaiskäyttömäärästä.

Kaikki edellä mainittu tarkoittaa sitä, että alan koulutuksessa joudutaan ottamaan nämä asiat aiempaa tarkemmin huomioon.  Osalle rakennetun ympäristön toimialan asiantuntijoille ilmastonmuutoksen torjunta on jo nyt osa normaalia työtä, mutta monelle se edellyttää uudenlaisen osaamisen hankkimista. Muutokset haastavat myös meidät RIAssa miettimään millaista koulutusta järjestämme jäsenille ammattitaidon ylläpitämiseksi.

Antti Aarnio

Edunvalvontapäällikkö 
Rakennusinsinöörit- ja arkkitehdit RIA ry.

Jaa sivu