Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmaa lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että asuntopolitiikka on saanut jonkinlaisen kunnianpalautuksen, sillä hallitusohjelmassa on paljon asuntopolitiikkaa koskevia asioita.  Yhtenä esimerkkinä on vaikkapa se, että asuntopolitiikasta laaditaan kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma, jonka pohjaksi tehdään kattava selvitys asuntopolitiikan keskeisistä kehittämiskohteista. Eduskunnan tarkastusvaliokunta esitti syksyllä 2018 juuri kahdeksan vuoden kehittämisohjelmaa. Selvityksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista on tehty useita viimeisten vuosien aikana, joten toivottavasti uusi selvitys tuo jotain uutta näkökulmaa keskusteluun. Kysehän ei ole tiedon puutteesta vaan siitä, että asioida viedään eteenpäin.

Aiempia hallitusohjelmia enemmän tuore ohjelma nostaa esille ilmastonmuutokseen ja erityisesti hiilijalanjälkeen liittyviä asioita. Hallituksen strateginen tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Rakentamisen ja asumisen osalta hallitus tavoittelee hiilijalanjäljen pienentämistä, esimerkiksi rakennuskannan energiatehokkuutta pyritään lisäämään taloyhtiöille suunnatulla energia-avustusjärjestelmällä. Rakennusalan täydennyskoulutusta puolestaan lisätään energiatehokkuusosaamisen parantamiseksi.  Tätä RIA kannattaa lämpimästi.

Hallitus pistää meidät rakennusalan toimijat yhteistyöhön, sillä se aikoo luoda yhdessä alan toimijoiden kanssa rakennusalalle hiilineutraaliuteen tähtäävän toimialakohtaisen suunnitelman. Luvassa on paljon työryhmätyöskentelyä, sillä esimerkiksi rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta aiotaan kehittää.

Puurakentaminen pesee betonirakentamisen, ainakin hallitusohjelmassa. Hallitus aikoo edistää puurakentamista esimerkiksi jatkamalla puurakentamisen toimenpideohjelmaa ja edistämällä puurakentamisen osaamista ja täydennyskoulutusta rakennusta. Betonirakentamisen osalta ei vastaavia kirjauksia hallitusohjelmasta löydä.

Viime aikojen, vai ikuisuusaiheen, keskustelu rakentamisen laadusta heijastui myös hallitusohjelmaan. Alan merkittävimmässä lainsäädännön kokonaisuudistuksessa, maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä aiotaan selkeyttää vastuita. Hallitusohjelma toteaa, että rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle. Vastuu pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta. Tästä kirjauksesta tullaan taittamaan peistä vielä monet kerrat MRL:n uudistamisen yhteydessä.

Sisäilmaongelmien korjaamisessa ja välttämisessä hallitus tavoittelee alan osaamisen lisäämistä tutkimuksellisen tiedon parempaa hyödyntämistä. Korjausrakentamisen osaamista aiotaan, aivan oikein, lisäämään täydennyskoulutuksin. RIA on korostanut jo kauan, että työelämässä oleville on tarjottava enemmän täydennyskoulutusmahdollisuuksia ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Rakennetun ympäristön toimialan kannalta hallitusohjelma on kokonaisuudessaan varsin mieluinen hallitusohjelma, unohtamatta lisäksi hallituksen infrastruktuurihankkeita, joista isoimmat jäivät jatkovalmisteluun ja joista tiedetään tarkemmin syksyn mittaan.  RIA:n, RIL:n ja RKL:n yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista suurin osa löytyy hallitusohjelmasta. Hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta on kunnianhimoinen ja se tulee näkymään myös rakennetun ympäristön toimialalla aiempaa enemmän. Ilmastonmuutoksen torjunta ja hiilijalanjäljen pienentäminen tulevat taatusti tutuksi kaikille alan ammattilaiselle hallituskauden aikana. 

Antti Aarnio

Edunvalvontapäällikkö

Rakennusinsinöörit- ja arkkitehdit RIA ry

Jaa sivu