Säätytalossa käy tällä hetkellä kuhina, kun yli 200 ihmistä neuvottelee tulevasta hallitusohjelmasta. Rakennettu ympäristö on keskiössä monessa työryhmässä, jossa väännettään esimerkiksi asuntopolitiikan suunnasta, liikenneverkon kehittämisestä ja ylläpitämisestä tai hiilineutraalin Suomen suunnasta.

Toivottavasti hallitusohjelmasta tulee sellainen, että se huomioi rakennetun ympäristön tulevaisuuden haasteet. Esimerkiksi ilmastonmuutos pysyy tapetilla tulevaisuudessa ja vaikka nyt on keskusteltu pääasiassa metsähakkuista, tulevaisuudessa painopiste siirtyy yhdyskuntarakenteeseen. Yhdyskuntarakenteen kehittyminen vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi liikenteen päästöihin, rakennuskannan energiatehokkuuteen ja maankäytön hiilinieluihin. Väestönkasvun keskittyminen ja kiihtynyt muuttoliike kaupunkeihin tuovat omat mausteensa keitokseen. Linjaako hallitusohjelma jotain uutta esimerkiksi liikenteen päästövähennysten osalta tai aletaanko vaikkapa julkisten rakennusten energiatehokkuutta edistää nykyistä määrätietoisemmin?

2000-luvulla rakentaminen on keskittynyt Uudellemaalle.  Tilastokeskuksen mukaan hieman yli kolmannes tällä vuosituhannella asunnoista sijaitsee Uudellamaalla. Asunnoille on ollut Uudellamaalla, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kysyntää, johtuen hyvästä työmarkkinatilanteesta, väestönkasvusta, asuntokuntien pienentymisestä ja asuntosijoittamisen yleistymisestä.  Ei ole liiemmin esitetty väitteitä siitä, että suunta muuttuu. Tulevan hallituksen tulisikin tukea suurten kaupunkien ja kenties maakuntakeskusten kasvua kaupunkipolitiikalla ja erityisesti niille suunnatuilla toimenpiteillä. Miten kaupunkikehityksen tukeminen ja aluepolitiikka sovitetaan yhteen?

Yksi asumisen trendeistä on, että yksinasumisen määrä jatkaa kasvuaan. Yksiasuvia on jo 44 prosenttia kaikista asuntokunnista. Siksi asuntotuotanto näyttää painottuvan nyt pieniin kerrostaloasuntoihin. 79 % pääkaupunkiseudun asuntotuotannosta oli vuosina 2010-2016 kerrostaloasuntoja ja yli puolet asunnoista oli yksiöitä ja kaksioita. Viime vuosien valmistuneiden asuntojen määrä on ollut korkea, mutta myös kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Asumistukimenot ovat samaa aikaan nousseet ennätystasolle. Tulevaisuuden kannalta yhtälö ei vaikuta kovin kestävältä.  Reivataanko tulevassa hallitusohjelmassa asuntopolitiikan kurssia uuteen suuntaan?

Asuntotuotanto on hieman hiljentymässä, mutta takana on ennätyskovia rakentamisen vuosia. Viime vuonna valmistui yli 42 000 uutta asuntoja, joka enemmän kuin vuosikymmeniin. Aivan vastaaviin lukuihin tuskin päästään seuraavan hallituksen aikana, mutta tulevan hallituksen tehtävä on tukea asuntotuotantoa erityisesti riittävillä liikenneinfrastruktuuri-investoinneilla. Asuntotuotanto keskittyy yhä enemmän hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Esityksiä tarpeellisista infrainvestoinneista, esimerkiksi raideinvestoinneista, on niin paljon, että niitä kaikkia ei pystytä toteuttamaan toivotussa ajassa. Tuleeko tunnin juna vai lentorata?

Rakennetun ympäristön osaajille riittää kysyntää työmarkkinoilla, mutta tulevaisuudessa oman osaamisen päivittäminen tai lisääminen nousee takuuvarmasti isompaan rooliin kuin se nyt on. Kaikki pitävät osaamisen kehittämistä yhä tärkeämpänä, mutta keinoista ei olla yksimielisiä. Siksi tulevan hallitusohjelmassa tulisikin ratkaista miten sitä edistetään nykyistä paremmin. Löytyykö säätytalon neuvotteluista viisasten kivi?

Antti Aarnio
Edunvalvontapäällikkö
Rakennusinsinöörit- ja arkkitehdit RIA ry

Jaa sivu