Lamauttiko koronavirus rakentamisen Suomessa? Ei, rakennusala on porskuttanut menemään melkein ennakoidusti vuonna 2020.  Uusimman tilastokeskuksen tilaston, rakentamisen liikevaihtokuvaajan mukaan, rakennusyritysten työpäiväkorjatun liikevaihdon sekä myynnin määrän vuosimuutokset ovat olleet positiivisia jo kuusi peräkkäistä kuukautta. Kasvu on toki hieman hidastunut.

Rakennusalaa tarkasti seuraava Forecon Oy tiivistää ennusteessaan hyvin ”Halpa raha, sen hyvä saatavuus sekä laajat elvytystoimet ylläpitävät rakentamisen kysyntää Suomessa. Rakentaminen on jatkunut koko korona-ajan ilman suurempia häiriöitä poiketen näin monista Euroopan maista. Näiden seikkojen takia rakentamisen määrän vaihtelut Suomessa ovat jäämässä melko pieneksi”.

Rakennusalalla on takanaan poikkeuksellisen hyviä vuosia ja kasvun vuoden heijastuvat vielä vuodelle 2020. Uusien asuntojen aloitusten määrä oli tämän vuoden huhtikuussa korkeampi kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen. Tämä takaa melko hyvän työllisyyskehityksen talonrakennusalalle ensi kevääseen saakka. Sen jälkeinen tulevaisuus on epävakaampi, sillä koronaviruksen aiheuttama epävarmuus maailmantaloudelle, ja siten myös Suomen taloudelle on suurta. Tiedämme kuitenkin sen, että myönnettyjen rakennuslupien määrä on kääntynyt laskuun jo aiemmin, mikä väistämättä vähentää uudisasuntotuotantoa tulevina vuosina.

Asunnonostajia on ollut yhä liikkeellä, sillä asuntolainoja on nostettu melkein entiseen malliin, esimerkiksi kesäkuussa 2020 asuntolainoja nostettiin tilastojen mukaan saman verran kuin viime vuonna. Vapaa-ajan asuntolainoja taas on nostettu enemmän kuin koskaan, mutta mittakaava on tietenkin erilainen kuin asuntolainoissa. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on säilynyt korkeana tilastokeskuksen luottamusbarometrin mukaan ja heinäkuussa ennätyksellisen moni kuluttaja aikoi ostaa asunnon seuraavan 12 kuukauden aikana.

Infra-, ja maa- ja vesirakentaminen kuluva vuosi on edellisiä vuosia parempi johtuen pääosin hallituksen päättämistä rata-, tie- ja katuhankkeista. Tulevina vuosina kasvu hyytyy, ellei uusia investointipäätöksiä tehdä julkisen vallan toimesta.

Työllisyystilanne on säilynyt yhä vahvana rakennusalalla. Rilaisten työttömyyskassa KOKO-kassan ensihakemukset lähes 15 kertaistuivat huhti-toukokuussa. Rialaisten kohdalla tilanne ei ollut näin dramaattinen, vaan ansiopäivärahan saajien osuus vakuutetuista nousi huhti-toukokuussa vain 2,7 prosenttiyksiköstä 3,4 prosenttiyksikköön. Alalla ei ole toistaiseksi tapahtunut isoja irtisanomisia.

Voiko siis huokaista helpotuksesta? Valitettavasti ei, sillä ennusteissa tulevien vuosien rakennustuotannon ennakoidaan laskevan merkittävästi. Aika näyttää tapahtuuko vain alalla pieni notkahdus vai onko kyse pidemmän aikavälin muutoksesta.

Antti Aarnio
Edunvalvontapäällikkö
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry

Jaa sivu