Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä uhkaa heikentää rakennusten laatua
Tuula Napola (tuula.napola
Rakennusteollisuus RT:n mielestä ympäristöministeriön ohjeluonnoksen mukaista rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmää tulee kehittää vielä huomattavasti, jotta se soveltuisi käytettäväksi rakentamisen säädösohjauksessa.
Ehdotetussa muodossa se voisi vaikuttaa erittäin haitallisesti rakennusten ominaisuuksiin ilman, että sillä saavutettaisiin edes prosentin vähenemistä Suomen kasvihuonekaasupäästöihin.
Rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä on tarkoitus ohjata tulevaisuudessa
lainsäädännöllä joko päästökattojen avulla tai palkitsemalla pienemmästä
hiilijalanjäljestä. Tavoiteltavien rajojen täyttymistä tullaan seuraamaan
hiilijalanjäljen arviointimenetelmällä, joka oli vuodenvaihteessa lausunnolla.
Nyt ehdotettu menettely ei ota lainkaan huomioon muita rakennuksen
elinkaarilaatuun tai kestävyyteen liittyviä tärkeitä tekijöitä, vaan keskittyy
ainoastaan hiilijalanjälkeen ja siihenkin vain rajoitetuin osin ja äärimmäisen
yksinkertaistetusti. Se tekisi laadultaan rakentamismääräysten
minimivaatimukset ylittävistä rakennuksista epämielekkäitä toteuttaa etenkin
kahdesta syystä.
Luonnoksessa on esitetty rakennuksille 50–75 vuoden vakioitua käyttöikää,
mikä on varsin lyhyt. Se ohjaisi laskemaan käyttöiän juuri annetun mittaiseksi,
sillä suuri osa rakennusten elinkaaren pituuteen vaikuttavista tekijöistä
kasvattaa materiaalien hiilipäästöjä ja niiden hyödyt tulevat esiin vasta
pitkän käyttöiän loppupuolella. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi paremmin
säärasitusta kestävät julkisivuratkaisut tai ruostumattoman teräksen käyttö
raudoituksessa.
Luonnoksen mukaisessa menettelyssä kaikkia rakentamismääräykset täyttäviä
ratkaisuja pidetään toiminnallisesti vastaavina ja siten samanarvoisina.
Pelkästään hiilipäästöjä tarkasteleva ohjaus kannustaisikin rakentamaan juuri
ja juuri minimivaatimukset täyttäviä rakennuksia, koska suuri osa parannuksista
saavutetaan materiaalimääriä ja siten päästöjä kasvattamalla. Esimerkiksi
rakenteellisen turvallisuuden, rungon muuntojoustavuuden tai ääneneristyksen
parantaminen hankaloituisi säädöksen myötä.
Rakentamisen ohjauksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kiertotalouden
edistäminen, mikä ei myöskään toteutuisi luonnoksessa esitetyllä
tarkastelutavalla. Uudelleenkäytettävien rakennusosien tai kierrätettävien
materiaalien käytöstä aiheutuvat nettohyödyt ilmoitetaan laskennassa erillisenä
lisätietona, jota ei vähennetä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä. Tämä
ei kannustaisi etsimään ratkaisuja materiaalien uusiokäyttöön ja kierrätykseen.
Jotta ympäristöministeriön valmistelema arviointimenetelmä saisi aikaan
myönteisiä ohjausvaikutuksia, Rakennusteollisuus RT pitää välttämättömänä
menetelmän perusteellista jatkokehitystä. Laskentaa tulisi vähintään muuttaa
siten, että rakennuksen vakioitu käyttöikävaatimus on laskennan minimi ja
laskenta olisi mahdollista tehdä tilaajan asettamalla käyttöikävaatimuksella.
Käyttöikä tulisi myös uskottavasti todentaa. Menettelyn osaksi on luotava toimiva
tapa, jolla voidaan ottaa huomioon tarkasteltavien rakenteiden erilaiset
toiminnalliset ominaisuudet.
Tarkastelu tulee lisäksi muuttaa sellaiseksi, että se edesauttaa
rakennustuotteiden kierrätysasteen kasvattamista ja mahdollisuuksien mukaan kierrätysasteen
nostamista. Rakennusteollisuus RT on tuonut antamassaan lausunnossaan esiin
myös useita muita menetelmän kehityskohteita.
Rakennusteollisuus myös muistuttaa, että hiilijalanjäljen lisäksi on aina
otettava huomioon kestävän rakentamisen kaikki muutkin osatekijät, kuten
pitkäaikaiskestävyys, taloudellisuus ja terveellisyys.