Tarvetta ja kysyntää rakennusarkkitehtien YAMK-tutkinnolle kyllä olisi. Sitä toivovat niin rakennusarkkitehdit itse kuin heidän työnantajansa. Tämän vahvistaa myös RIAn tekemä, tänä vuonna julkaistu selvitys.

"Kuinka on mahdollista, että muut ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat Suomen koulutusjärjestelmän mukaisesti edetä opinnoissaan YAMK-tutkintoon, paitsi rakennusarkkitehti (AMK) - Bachelor of Construction Architecture?" Samaa ihmettelevät myös TAMKin kansainväliset yhteistyökumppanit.

Minna Nyström-Järvinen levittelee käsiään: 

"Suurin ongelmamme on se, että tutkintonimike rakennusarkkitehti (ylempi AMK) puuttuu valtioneuvoston asetuksen (18.12.2014/1129) liitetaulukosta."

Hän toivoo, että rakennusarkkitehtejä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti muihin suomalaisiin sekä kansainvälisiin ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmiin verrattuna.

Haasteellinen nykytilanne

Valmistuttuaan rakennusarkkitehti on kerännyt 240 opintopistettä. Ylempään AMK-tutkintoon riittäisi puolentoista vuoden monimuoto-opiskelu. Näin tarvittava 300 opintopisteen raja tulisi saavutetuksi. Se mahdollistaisi suunnittelijavastuulliset työtehtävät – sitten kun työkokemus on riittävä – poikkeuksellisen vaativassa suunnitteluluokassa ja koulutusvaatimuksen muissa työtehtävissä, joissa ylempi korkeakoulututkinto on vaatimuksena.

Opintojaan voi toki täydentää yliopistossa. Jos rakennusarkkitehti jatkaa opiskeluaan yliopistossa tekniikan maisteriksi, hän tulee ylittäneeksi pätevyysvaatimuksissa mainitun pisterajan 80 opintopisteellä. Toinen vaihtoehto opintojen täydentämiseen on suorittaa maisterin tutkinto jossain ulkomaisessa ammattikorkeakoulussa.

Lakiin on saatava muutos

"Rakennusarkkitehdeillä täytyy olla mahdollisuus täydentää opintojaan kotimaassaan aidosti töiden ohessa", jyrähtää Nyström-Järvinen, joka kymmenen vuotta sitten osallistui pitkään tauolla olleen rakennusarkkitehdin koulutuksen uudelleenkäynnistämiseen. Nyt hän ajaa muutosta lainsäädännön epäkohtaan.

"Tutkintonimike rakennusarkkitehti (ylempi AMK) täytyy saada valtioneuvoston ammattikorkeakoulutusta säätelevään asetukseen. Se vaatii tietynlaisen käsittelyn hallintoelimissä", hän jatkaa.

Hän kertoo myös, että asiaa on lähdetty valmistelemaan TAMKissa. Muut rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmaa tarjoavat ammattikorkeakoulut ovat prosessissa tukena. Asialle on saatu myös RIAn vahva tuki. Viestiä viedään eteenpäin opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Laadukas koulutus

Nyström-Järvinen luottaa siihen, että rakennusarkkitehdit saavat vielä YAMK-tutkintonsa. Oppilaitosten resursseista tai koulutuksen tasosta se ei ainakaan jää kiinni.

"TAMKissa on mittava kokemus YAMK-koulutuksista ja hyvät kontaktit rakennusalalle. Koulutukseemme tulee hakeutumaan motivoituneita opiskelijoita, jotka ovat jo valmiiksi vahvoja ammattilaisia, koska yksi YAMK-hakukelpoisuuden kriteeri on AMK-tutkinnon jälkeinen alan työkokemus vähintään kahden vuoden ajalta."

"Rakennusarkkitehdin ylempi AMK-tutkinto voi kohdentua eri vuosina eri tavoin. Tarpeet työnantajakentällä, hakijoiden määrä ja heidän kiinnostuksensa kohteet ratkaisevat asian. Jonain vuonna voidaan keskittyä esimerkiksi yhdyskuntasuunnitteluun, jolloin opetussuunnitelma painottuu kaupunki-, yhdyskunta- ja maankäytönsuunnitteluun. Toisella kertaa opinnot voivat olla korjaus- tai uudisrakentamiseen keskittyviä. Myös yrittäjyyteen tullaan kannustamaan", Nyström-Järvinen ideoi.

"Koulutus elää yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti ja reagoi niihin nopeasti. Näin palvellaan yhteiskuntaa”, hän toteaa.

Minna Nyström-Järvinen ajaa muutosta lain epäkohtaan, jota ihmettelevät TAMKin kansainväliset yhteistyökumppanitkin: "Tutkintonimike rakennusarkkitehti (ylempi AMK) täytyy saada valtioneuvoston ammattikorkeakoulutusta säätelevään asetukseen."

Teksti: Heikki Luukkonen
Kuva: Minna Nyström-Järvinen

Artikkeli on julkaistu RIA-lehdessä 3/2024.