”Rakennusalalla sertifikaatit sekä erilaiset lisä- ja täydennyskoulutukset eivät ole vain muodollisuuksia, vaan ratkaisevia tekijöitä laadukkaan rakentamisen ja työturvallisuuden varmistamisessa. Osaamisen jatkuva kehittäminen pitää kunnossa rakentamisen koko ketjun, suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon saakka.”

Rakennusalan täydentävän koulutuksen merkityksen tiivistää Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKOn rehtori Heidi Husari. Samalla hän nostaa esiin huolensa alan osaamisen tulevaisuudesta, jos hallitus toteuttaa suunnitelmansa pysyvästä sadan miljoonan euron leikkauksesta ja rahoitusuudistuksesta, jonka myötä muun muassa juuri ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus siirtyisi pois valtionrahoituksen piiristä. Toteutuessaan tämä vaarantaisi radikaalisti jatkuvan oppimisen mahdollisuudet koko alalla.

”Tästä seuraa väistämättä se, että koulutusvastuu siirtyy entistä enemmän vain työnantajien harteille. Monet alan yrityksistä hoitavat oman väkensä kouluttamisen jo nyt erittäin mallikkaasti, mutta väliinputoajiksi jäävät erityisesti pienet yritykset, joilla ei ole resursseja järjestää omin voimin talon sisäistä koulutusta tai tilata yrityskohtaista koulutusta”, Husari pohtii.

Ensi vuonna voimaan tuleva rakentamislakikin edellyttää valtavaa koulutuspanosta nimenomaan jo työelämässä oleville. Rakennusala on voimakkaasti säännelty toimiala, jossa lisä- ja täydennyskoulutuksella on keskeinen rooli, sillä monet tehtävät edellyttävät osaamisen lisäksi muodollisia pätevyyksiä.

”Samoin digivihreä kaksoissiirtymä edellyttää entistä tehokkaampaa täydentävää koulutusta. Jos se puuttuu, alalla tulee operoimaan suuri joukko tekijöitä, joiden käytännön osaaminen ei tietyiltä osin vastaa enää lainsäädännön ja siirtymän vaatimuksia”, Husari toteaa.

Rakentamislaki uudistaa myös rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkia. Husari tarttuu aiheeseen liittyvään epäkohtaan, joka voi sulkea monia ovia erityisesti rakennusarkkitehdeilta. Koska heille ei ole tarjolla YAMK-tutkintoa, heillä ei ole mahdollisuutta päästä sellaisiin suunnittelutehtäviin, joissa edellytyksenä on ylempi korkeakoulututkinto.

”Toisaalta uudistus on hyvä, koska se auttaa tekijöitä lokeroimaan itsensä aiempaa paremmin tietyn tason osaajaksi, mutta kohtuutonta on tietysti se, että rakennusarkkitehdit ovat yksin jääneet ilman mahdollisuutta YAMK-tutkintoon, joka on muilla teknisillä aloilla ollut arkipäivää jo pitkään. On päivänselvää, että asia on korjattava.”

Vaikka rakentaminen tuntuu juuri nyt kyntävän turbulenssista toiseen, itsekin rakennusarkkitehdin koulutuksen saanut Heidi Husari haluaa silti houkutella uusia tekijöitä hyvin työllistävälle ja mielenkiintoisia urapolkuja tarjoavalle alalle.

”Rakentaminenhan ei lopu koskaan, vaikka ala onkin tyypillisesti varsin suhdanneherkkää. Se tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia ja hyvän ansiotason. Jos nyt aloittaa opinnot, tulee varmuudella valmistumaan ajankohtaan, jossa töitä todellakin riittää.”

Teksti ja kuva: Tanja Määttänen

Artikkeli on julkaistu RIA-lehdessä 3/2024.