Kyselyn mukaan rakennusarkkitehdit ovat tyytyväisiä tutkinnon antamaan valmiuteen toimia työelämässä. Arvoasteikolla 1–5 vastaajien keskiarvo oli 4,1, riippumatta valmistumisvuodesta.

Vain pieni vähemmistö ei ollut kiinnostunut tutkinnon täydentämisestä; heistä pääosa oli suorittanut tutkintonsa jo ennen vuotta 1990, joten he ovat työuransa loppusuoralla.

Jos koulutus aloitetaan, rakennusarkkitehti (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamisesta on kiinnostunut peräti 70 % vastaajista, tasaisesti vuoden 1991 jälkeen valmistuneista aina 2020 jälkeen valmistuneisiin. Myös maisteritutkinto yliopistossa kiinnosti 47 % vastanneista, erityisesti vuoden 2020 jälkeen tutkintonsa suorittaneita.

Jatkokoululutusta työuralla etenemisen takia 

RA-tutkinnon täydentäminen jatkokoulutuksella kiinnostaa erityisesti siksi, että sillä on mahdollista saavuttaa kelpoisuus vaativimpiin suunnittelutehtäviin. Myös muiden mahdollisuuksien lisääntyminen työuralla koetaan tärkeäksi.

Miksi rakennusarkkitehti (ylempi AMK) -tutkinto on tärkeä?

Rakennusarkkitehtikoulutus alkoi uudelleen neljässä ammattikorkeakoulussa syksyllä 2014. Näiden lisäksi myös Turun ammattikorkeakoulu käynnistää tutkintoon johtavan koulutuksen ensi syksynä. Vuosittaisia aloituspaikkoja on tämän jälkeen noin 170. Koulutukseen on riittänyt hakijoita ja valmistuneet ovat niin ikään työllistyneet hyvin.

• Rakennusarkkitehdit ovat tietääksemme ainoa ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut ryhmä, jolla ei ole ainakaan toistaiseksi mahdollista suorittaa omaan alaan liittyvää ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Ainoa mahdollisuus suorittaa oman alan  jatko-opintoja on pyrkiä opiskelemaan maisterivaiheen arkkitehtiopintoja yliopistoon.
• Rakennusarkkitehti (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneilla olisi mahdollista, kokemuksen mukaan, toimia rakennussuunnittelijana myös poikkeuksellisen vaativissa suunnittelutehtävissä. 
• Työvoimapulasta eniten kärsivän kunta-alan virkoihin ja toimiin vaaditaan usein ylempi korkeakoulututkinto, joten nykyisellään rakennusarkkitehdin tutkinnon suorittaneet eivät ole niihin kelpoisia hakijoita. Rakennusarkkitehdin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista tulisi hakukelpoisia myös näihin tehtäviin.
• Ylempää korkeakoulututkintoa tavoittelevan, 240 opintopistettä ammattikorkeakoulussa suorittaneen rakennusarkkitehdin, on nykyisellään haettava yliopistoon 120 opintopisteen maisterin tutkintoa suorittamaan. Tämä ei ole koulutuspoliittisesti järkevää, sillä nykytilassa moni maisteriksi valmistuva rakennusarkkitehti tulee suorittaneeksi yli 360 opintopistettä. Tämä pidentää valmistumisaikaa ja vie resursseja. Huomattavasti parempi ratkaisu on ylempi, 60 opintopisteen rakennusarkkitehti (ylempi AMK) -tutkinto, jonka voisi suorittaa monimuoto-opiskeluna työelämän ohella 1,5 vuoden tavoiteajassa.
• Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025 ja sen myötä pätevöityneiden asiantuntijoiden tarve tulee korostumaan ja kasvamaan, mikä osaltaan alleviivaa rakennusarkkitehti (ylempi AMK) -tutkinnon aloittamisen tärkeyttä.

Miksi rakennusarkkitehti (ylempi AMK) -tutkintoa ei ole jo käynnistetty?

Ammattikorkeakoulujen rakennusarkkitehtikoulutuksesta vastaavat tahot ovat keskustelleet rakennusarkkitehti (ylempi AMK) -koulutuksen järjestämisestä. Myös RIA on puhunut asian puolesta jo kauan. Ammattikorkeakoulu ei voi kuitenkaan itsenäisesti aloittaa tiettyyn tutkintoon liittyvää uutta koulutusta, jos sen toimilupa ei sisällä kyseistä koulutusvastuuta. Rakennusarkkitehdin ylempi AMK-tutkinto ei ole minkään oppilaitoksen koulutusvastuussa, sillä se vaatii valtioneuvoston päätöksen toimiluvan muuttamisesta.

Tampereen ammattikorkeakoulu haki syksyllä 2021 mahdollisuutta rakennusarkkitehdin YAMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen. TAMK korosti hakemuksessaan, että nimenomaisella tutkinnolla osaltaan ratkaistaan rakennussuunnittelijoiden kelpoisuusehtojen täyttymistä, mitä edellytetään poikkeuksellisen vaativaan suunnittelutehtävään. Nämä kelpoisuusehdot täyttyvät vain arkkitehdin tutkinnossa – tai rakennusarkkitehti YAMK-tutkinnossa, jota tällä hetkellä ei ole Suomessa tarjolla.

Valtioneuvosto päätti tammikuussa 2022, että TAMK:n toimilupaa ei muuteta rakennusarkkitehti (ylempi AMK) -tutkinnon osalta, eli ei käytännössä antanut lupaa aloittaa tätä koulutusta. Päätöstä perusteltiin sillä, että asia ratkaistaan koulutusvastuujärjestelmän uudistamisen valmistelun yhteydessä, jossa on tarkoitus tarkastella eri koulutusalojen tutkintonimikkeiden kokonaisuutta. Siinä yhteydessä tarkastellaan tutkintonimikkeitä myös rakennusalan osalta.

Rakennusarkkitehtien ja koko rakennusalan kannalta on tärkeää, että jokin ammattikorkeakoulu hakee koulutusvastuun laajentamista ja valtioneuvosto tämän luvan myöntää.