Lähivuosina rakennusalla on edessään paljon muutoksia, joihin sopeutumiseen tarvitaan uutta osaamista. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva rakentamislaki asettaa uusia vaatimuksia alan ammattilaisille. Esimerkiksi vastaavilla työnjohtajilla tai suunnittelijoilla tulee olla lain edellyttämä todistus pätevyydestään. Toimialalle syntyy osaamistarvetta myös etenkin digitalisaation ja vihreän siirtymän myötä.

Suhdannekuoppa on erityisesti talonrakentamisessa syvä. Ilman käynnistyviä projekteja yrityksillä ei ole tarjota töitä. Edelliseen laskusuhdanteeseen verrattuna säästötoimenpiteitä on onneksi pystytty toistaiseksi toteuttamaan enemmän lomautuksilla kuin irtisanomisilla. 

Vastuullisilla yrityksillä on nyt näytön paikka: haasteista huolimatta niiden on pystyttävä varmistamaan, että omista tiimeistä löytyy tulevaisuuden osaaminen ja tarvittavat pätevyydet. Suhdanteen kirkastuttua vahvoilla ovat ne yritykset, jotka ovat pystyneet vaikeina aikoina jatkamaan harjoittelijoiden, lopputyöntekijöiden ja kesätyöntekijöiden rekrytointia. Uuden tekijäpolven rooli korostuu eläköitymistahdin jatkuessa kovana. 

Rakennusalan ammattilaisen kannattaa kääntää hiljentynyt työmarkkina edukseen. Edellisenä nousukautena työmaille suorastaan revittiin koulupenkiltä tekijöitä. Nyt olisikin oikea hetki suorittaa kesken jääneet opinnot loppuun, mihin myös yritykset voisivat kannustaa ja motivoida lomautettua henkilöstöään.

Työ tekijäänsä opettaa on vanha viisaus, joka on kannatellut opintonsa kesken jättäneitä. Alalla pärjäämiseen tarvitaan kuitenkin myös tutkintojen kautta hankittua muodollista pätevyyttä. Opiskelu on sijoitus omaan osaamiseen ja paras vakuutus työelämässä. Nyt jos koskaan on aika viimeistellä keskeneräiset tutkinnot, kahmia täydennyskoulutuksia ja panna pätevyydet ajan tasalle.

Osaamisella on vahva yhteys tuottavuuteen. Mitä tapahtuu, jos alan tekijät lakkaavat kehittämästä osaamistaan tai – vielä pahempaa – siirtyvät muille aloille? Osaamisen ennakointifoorumin ennusteen mukaan kiinteistö- ja rakentamissalalle avautuu 130 000–140 000 uutta työpaikkaa vuosina 2020–2040, joten töitä riittää jatkossakin.

Alan pullonkaulat heijastuvat maamme kykyyn luoda kasvua ja houkutella investointeja, sillä rakentamisen osuus on 60 prosenttia maamme investoinneista ja 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Työllisistä joka viides saa toimeentulonsa KIRA-alalta. On koko yhteiskunnan etu, että alalle ei muodostu määrällistä tai laadullista osaamisvajetta. Korkojen laskiessa ja kysynnän elpyessä alan pitää pystyä nousemaan nopeasti kasvua tukemaan, koska kilpailu investoinneista on kovaa.

Haastamme kaikki toimialan yritykset, järjestöt, oppilaitokset, koulutuspalveluiden tarjoajat sekä kunnat ja kaupungit tarjoamaan mahdollisuuksia opinnäytetöihin, harjoittelu- ja kesätyöpaikkoihin sekä subventoituun koulutukseen. Kyseessä on paitsi koko alan myös yhteiskunnan etu, johon tarvitaan jokaisen panostusta.

Timo Vikström, hallituksen puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT 
Tommi Luukkonen, puheenjohtaja, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA
Annina Peisa, puheenjohtaja, RIL
Jukka Lintunen, liittohallituksen puheenjohtaja, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL
Asko Takala, puheenjohtaja, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
Jorma Malinen, puheenjohtaja, Ammattiliitto Pro

Kirjoitus on julkaistu Rakennuslehden Näkökulma-palstalla 1.3.2024

Lue lisää:
Miksi insinööriopiskelija keskeyttää?
Yhteistyössä: RIA, Insinööriliitto, Arene, Energiateollisuus, Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus.