Kestävästä rakentamisesta on tulossa valtavirtaa
Tanja Määttänen (tanja.maattanen
ria.fi
Rakentamisella on keskeinen vaikutus ympäristöön, ja siksi kaikesta rakentamisesta täytyy tehdä vihreämpää. Kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden merkitys on kasvamassa kestävässä rakentamisessa hiilidioksidipäästöjen sekä materiaali- ja energiatehokkuuden rinnalla.
Vuoden 2050 rakennuskannasta on olemassa jo yli 90 prosenttia. Siksi energiatehokkuutta parantavalla korjausrakentamisella on nopeimmat ja suurimmat vaikutukset, vaikka uudisrakennukset on jatkossa rakennettava nollapäästöisiksi.
Rakennetun ympäristön ja rakentamisen ympäristövaikutukset ovat Suomessa 40 prosenttia energiankulutuksesta ja 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. EU:ssa kiinteistö- ja rakennussektorin osuus raaka-aineiden käytöstä on 50 prosenttia, jätteistä ja vedenkäytöstä 33 prosenttia.
Ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT:stä korostaa, että kiinteistö- ja rakennussektori on hyvin keskeisessä asemassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta keskeisten hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa.
”Alalle on odotettavissa edelleen tiukentuvia päästövähennystavoitteita. Kestävään rakentamiseen on tullut myös paljon uusia elementtejä tuttujen hiilidioksidipäästöjen sekä materiaali- ja energiatehokkuuden rinnalle. Esimerkiksi kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden merkitys on kasvamassa”, Pekka Vuorinen sanoo.
Rakennusteollisuus RT on päivittämässä vuonna 2020 valmistunutta tiekarttaa kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä hallitusohjelman mukaisesti. Tiekartta päivitetään kesäkuuhun mennessä. Vähähiilisyyden tiekartan tavoitteena on määrittää keinot päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä ja edistää osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2035 mennessä.
Vähähiilisyyden tiekartassa ylivoimaisesti merkittävin osa-alue on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, energiankulutuksen pienentäminen ja mahdollisimman nopea vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtyminen.
Vaikka energiamuodot vähähiilistyvät ja yhä useammat energianlähteet ovat uusiutuvia, energiatehokkuuden parantaminen on edelleen keskeisin rakennetun ympäristön päästöjä vähentävä tekijä. Energiatehokkuutta parantavalla korjausrakentamisella on nopeimmat ja suurimmat vaikutukset.
”Vuoden 2050 rakennuskannasta on olemassa jo yli 90 prosenttia, joten uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantamisen vaikutukset päästöjen nopeaan vähentämiseen ovat selvästi pienemmät kuin mitä korjausrakentamisella voitaisiin saavuttaa. Uudet rakennukset on jatkossa kuitenkin rakennettava tulevaisuutta silmällä pitäen nollapäästöisiksi, kuten uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivikin edellyttää ”, Pekka Vuorinen muistuttaa.
Rakentamisen osalta vähähiilisyyden painopisteenä ovat rakentamisvaiheen ja rakennusmateriaalien päästöt, joiden osuus yksittäisen rakennuksen hiilijalanjäljestä on neljännes.
Rahoitus ohjautuu vihreisiin kohteisiin
Rakentamisen osalta vähähiilisyyden painopisteenä ovat rakentamisvaiheen ja rakennusmateriaalien päästöt, joiden osuus yksittäisen rakennuksen hiilijalanjäljestä on neljännes.
”Rakennusmateriaalien kuten sementin ja teräksen valmistuksen teknologiakehityksellä on rakentamisen päästöjen vähentämisessä suuri rooli”, Pekka Vuorinen sanoo.
Vuorisen mielestä Suomessa on liian usein mustamaalattu EU-regulaatiota esimerkiksi taksonomian osalta. Rakennus- ja kiinteistöalan kannattaisi aktiivisesti kartoittaa, koska vihreästä rakentamisesta on tulossa valtavirtaa.
”Markkinoilla on valtavasti rahaa, joka hakeutuu entistä voimakkaammin sellaisiin kohteisiin, jotka voidaan osoittaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviksi”, Pekka Vuorinen sanoo.
Jani Kemppainen on Rakennusteollisuus RT:n asiantuntija rakentamisen kehityksessä, jossa energiatehokkuuden parantaminen on yksi keskeinen alue. Hän nostaa esiin kolme tehokkainta keinoa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.
”Ensimmäinen on hyvä rakenteellinen energiatehokkuus. Toinen on energiatehokas ja tarpeen mukainen talotekniikka. Kolmas on aurinkoenergian hyödyntäminen sekä energiatehokkaat koneet ja laitteet”, Jani Kemppainen sanoo.
Tuhlaavimmat rakennukset korjattava tai purettava
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu ja päivitykset astuvat voimaan vuoden 2026 aikana. Muun muassa energiatodistukset ja -luokat uusiutuvat.
Uudisrakennusten on oltava jatkossa lähes nollaenergiarakennusten sijaan nollapäästöisiä rakennuksia. Energiatehokkuuden minimivaatimus tiukkenee noin 10 prosenttia nykyisestä. Käytettävän energian on lisäksi oltava uusiutuvaa tai päästötöntä.
Aurinkoenergiaa on hyödynnettävä muissa kuin asuinrakennuksissa vuoden 2027 alusta ja asuinrakennuksissa vuoden 2030 alusta lähtien. Muihin kuin asuinrakennuksiin on korjausten yhteydessä asennettava aurinkoenergiaa vuodesta 2028 alkaen.
”Asuinrakennuksiin ei ole tulossa pakkokorjauksia energiatehokkuuden parantamiseen, mutta silloin kun rakennusta korjataan, on energiatehokkuutta parannettava selvästi enemmän kuin nykyinen lainsäädäntö edellyttää. Aurinkoenergiaa on jo nyt taloudellisesti järkevää hyödyntää”, Jani Kemppainen sanoo.
Muista kuin asuinrakennuksista on heikoimman 16 prosentin energiatehokkuutta parannettava korjauksilla viimeistään 2030. Tämä vaatimus tulee lisäämään myös rakennusten purkamista.
”Näillä näkymin jokaisesta käyttötarkoitusluokasta eli esimerkiksi päiväkodeista ja kouluista sekä toimisto- ja liikerakennuksista tulee korjata heikoimmat energiatehokkaammiksi vuoteen 2030 mennessä. Kaikkia ei varmasti kannata korjata, jolloin purettavista rakennuksista saadaan samalla materiaalia kierrätykseen”, Jani Kemppainen sanoo.
Rakennusten ja rakennusmateriaalien kierrätettävyyden merkitys korostuu.
Lisää uusiutuvaa energiaa ja älyä
Korjausrakentamisessa rakennuksen vaipan osalta taloudellisinta on yleensä parantaa erityisesti rakenteiden ja liittymien tiiveyttä sekä ikkunoiden ja yläpohjan lämmöneristävyyttä.
Talotekniikassa lämmön talteenotto yleistyy myös korjausrakentamisessa. Fossiilisesta energiasta siirrytään enenevissä määrin uusiutuviin energiamuotoihin ja lämpöpumppuihin.
Taloautomaatio mahdollistaa sekä uudis- että korjausrakentamisessa edullisen sähkön käytön ja edullisimpien energiamuotojen valinnan sekä energiaa säästävän tarpeen mukaisen ohjauksen.
”Jos rakennus on todella hyvin lämmöneristetty ja kuluttaa vähän energiaa, saattaa investointikustannuksiltaan kalliin maalämmön sijaan olla taloudellisinta valita esimerkiksi joku muu lämpöpumppuratkaisu, kuten ilma-vesilämpöpumppu. Vertailua kannattaa tehdä”, Jani Kemppainen sanoo.
Johtaja Juha Laurila Rakennusteollisuus RT:stä korostaa, että luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan systeeminen muutos, jossa rakennusalalla on keskeinen rooli. Rakennusalan biodiversiteettitiekartta kokoaa yhteen keinoja, joilla rakennusala osallistuu luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen niin, että vuoteen 2030 mennessä luonto on näkyvästi ja mitattavasti elpymässä.
”Luonto on tärkeää saada yrityksissä osaksi päätöksentekoa. Biodiversiteetti on integroitava rakennusalan yritysten liiketoimintastrategioihin ja -malleihin”, Juha Laurila sanoo.
Aurikoenergiaa on jatkossa hyödynnettävä sekä uudis- että korjaurakentamisessa.
Ala tarvitsee edelläkävijöitä
Talon- ja infrarakentamisen sekä rakennustuoteteollisuuden yritysten on ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi vähennettävä maan, meren sekä luonnonvarojen käyttöä ja saastumista sekä tehtävä luontoa uudistavia toimia.
Perheyhtiö Ajalin -konserni on ympäristöjohtaja Elina Erkkilän mukaan ottanut vuoden alusta voimaan astuneessa uudessa strategiassaan ympäristön ja luonnon sekä kiertotalouden näkökulman entistä keskeisemmin mukaan. Konserniin kuuluva infra- ja väylärakentaja Ralf Ajalin Oy sekä Pihamaa-brändi haluavat olla suunnannäyttäjiä ja proaktiivisia toimijoita ympäristöasioissa ja vastuullisuudessa sekä herättää muitakin kiertotalouden mahdollisuuksiin hankkeissa.
”Pihamaa valmistaa kasvualustoja, orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita lähes 100-prosenttisesti kierrätysmateriaaleista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun bio- ja lehtijätteet jatkojalostetaan mullaksi sen sijaan että käytettäisiin esimerkiksi luonnonsoilta nostettua turvetta, jota kasvualustoissa paljon käytetään”, Elina Erkkilä sanoo.
Pihamaan vuosittainen noin 200 000 tonnin kierrätysmateriaalien hyödyntäminen säästää merkittävästi luonnonvaroja ja kokonaisia ekosysteemejä.
”Meillä on kehitteillä luontopohjaisiin ratkaisuihin keskittyvä yksikkö. Strategiamme mukaisesti arvioimme koko yritysperhettämme entistä vahvemmin luonnon näkökulmasta ja katsomme, onko joitakin toimintoja jopa lopetettava luonnolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ennen kaikkea kehitämme ratkaisuja, joilla voidaan lisätä positiivisia vaikutuksia luonnolle”, Elina Erkkilä sanoo.
Luontopohjaisen rakentamisen avulla voidaan ennallistaa luontoa.
Artikkeli on julkaistu RIA-lehden numerossa 1/2024.
Teksti: Sampsa Heilä
Kuvat: Ajalin, Tampereen kaupunki / Marko Kallio, Rakennusteollisuus RT
Takaisin Ylös