Rovaniemen RIA 50 vuotta

Tanja Määttänen (tanja.maattanen a ria.fi), 22.2.2024

Tunturihotelleista Aallon kirjaston peruskorjaukseen.

RoiRIA-artikkeli 1 silta

Suomen ensimmäinen tieliikenteen vinoköysisilta Jätkänkynttilä on tunnettu Rovaniemen maamerkki. 

Elokuussa 50-vuotisjuhlaa viettävä Rovaniemen RIA lisää juhlavuonna sähköisten kanavien käyttöä ja alueellisia tapahtumia jäsenkunnan aktivoimiseksi maantieteellisesti hyvin laajalla toiminta-alueellaan. Rakentaminen on jatkunut Lapissa toistaiseksi tasaisempana kuin Etelä-Suomessa. 

”Rakentamisen tilanne on ollut Lapissa toistaiseksi hyvä verrattuna Etelä-Suomeen. On kuitenkin selvää, että asuntorakentaminen on hidastunut ja työllistyminen on jatkossa kiinni paljon siitä, miten investoinnit lähtevät liikkeelle”, Rovaniemen RIAn puheenjohtaja Raija Päkkilä sanoo.

Rovaniemen RIA on perustettu huhtikuussa 50 vuotta sitten. 

”Pidämme 24.8. Rovaniemellä illanistujaisjuhlan, johon toivomme alueyhdistyksistä mukaan mahdollisimman paljon jäseniä ympäri Suomen. RIAn vahvuus on hyvä yhteishenki, koska toiminta keskittyy rakennusalalla toimivien jäsenten ammatillisen osaamisen ja verkottumisen edistämiseen. Yhdistyksen luonteen vuoksi voimme myös aidosti vaikuttaa alan määräysten ja muiden toimintaedellytysten kehittämiseen”, Päkkilä toteaa. 

Markku Hyvönen on yksi Rovaniemen RIAn perustajajäsenistä ja ensimmäinen puheenjohtaja, joka on ollut Rovaniemellä näkyvä persoona. 

Raija Päkkilä on rialainen yrittäjä, jolla on yhtiökumppaninsa kanssa Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa toimiva suunnitteluyritys Pohjois-Suomen Rakennetekniikka Oy.

”Yrittäjänä olen tyytyväinen siihen, että RIAssa on myös tietynlainen ammattiyhdistysnäkökulma mukana. En haluaisi itse ryhtyä neuvottelemaan työntekijöideni kanssa työehtosopimuksista, vaan mieluummin noudatan niitä.”

RoiRIA-artikkeli 4 Raija

”Sekä valtakunnallisten että paikallisten rakennusliikkeiden toteuttama asuntorakentaminen on ollut varsin voimakasta etenkin Rovaniemellä”, kertoo Raija Päkkilä. 

Työtä asuntorakentamisessa ja teollisuuden suurinvestoinneissa 

Juhlavuonna Rovaniemen RIA edistää nykyisten ja potentiaalisten jäsenten tavoittamista muun muassa internet-sivujen ja muiden sähköisten kanavien kehittämisellä. Toiminnan ja kehittämisen rajalliset resurssit on käytettävä harkitusti, sillä yhdistyksen noin 130 jäsentä ja noin 60 opiskelijajäsentä toimivat hyvin laajalla alueella Lapin läänissä. Jäsenistä 85 asuu Rovaniemen alueella. 

”Meillä on RIAn liittohallituksessa vuorovuosina Oulun RIAn kanssa liittokokousedustaja, joka edustaa maantieteellisesti puolta Suomea. Rovaniemen RIA pyrkii lisäämään tapahtumia Rovaniemen lisäksi esimerkiksi Kemi-Tornion alueella sekä yhteistyötä Oulun RIAn kanssa, sillä Oulun alueella on jäseniä, jotka ovat lähtöisin Lapista”, kertoo Päkkilä. 

Hän on tyytyväinen siihen, että yhteydet ammattikorkeakouluun ovat tiivistyneet opiskelijoiden aktiivisuuden myötä ja opiskelijoita on saatu enemmän mukaan yhdistyksen toimintaan – myös hallitukseen vaikuttamaan toiminnan kehittämiseen. 

Rakentamista ja myös RIAn jäsenten työllisyyttä ovat pitäneet Lapissa yllä esimerkiksi asuntorakentaminen ja tunturialueiden lomarakentaminen sekä Senaatin rakennuttamat hankkeet Puolustushallinnolle, poliisille, Tullille ja Rajavartiolaitokselle.

”Lapissa rialaiset ovat työllistyneet perinteisesti urakointiin, rakennuttamiseen ja suunnitteluun. Sekä valtakunnallisten että paikallisten rakennusliikkeiden toteuttama asuntorakentaminen on ollut varsin voimakasta etenkin Rovaniemellä. Lappilaisilla rakennuttajilla ja suunnittelutoimistoilla on merkittävä rooli alueen rakentamisessa valtakunnallisten isojen toimijoiden ohella. Lapissa on myös merkittävää betonielementti- ja konepajatuotantoa, kuten Napapiirin Betoni Oy, YBT Oy, Tormets Oy ja Kavamet Oy, jotka osaltaan työllistävät rakennusinsinöörejä”, Päkkilä luettelee.

Metsä Fibrelle valmistui syksyllä Kemiin kahden miljardin euron biosellutehdashanke, joka on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi ja pohjoisen pallonpuoliskon tehokkain puuta jalostava laitos. Outokummun Tornion terästehtaalla on päätetty 30 miljoonan euron investoinnista prosessin uudistamiseksi ja suunnitteilla on myös hiilidioksidipäästöjä voimakkaasti vähentävän pienydinvoimalan rakentaminen.

Hotellihankkeita ja infrarakentamista

”Hotelli- ja matkailurakentamista on Rovaniemellä, Meri-Lapin alueella ja aivan pohjoisessa Inarin, Ivalon ja Utsjoen alueella jonkin verran. Rovaniemellä on joka paikka täynnä turisteja, jotka tarvitsevat majoitustiloja, ja S-ryhmän yli 20-kerroksisesta hotellista on kommentoitu ensimmäistä kaavaversiota”, Päkkilä toteaa.

RoiRIA-artikkeli 2 havainnekuva

Lapland Hotels suunnittelee Rovaniemen Valionrantaan Ounasvaaran kupeeseen lähelle Jätkänkynttilän siltaa kylpylä-kongressihotellia ja asuinkerrostaloja. Havainnekuva Valionrannan suunnitelmista.

Korjausrakentamisessa taide- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä hanke on toukokuussa käynnistyvä Rovaniemen kirjaston peruskorjaus Alvar Aallon toimiston suunnittelemassa kulttuuri- ja hallintokorttelissa. Rovaniemen kaupungintalo on toinen Aalto-keskuksen rakennus, jonka peruskorjausta on käsitelty pitkään kaupungin hallintoelimissä. Teatteri- ja kongressikeskus Lappia-talo on jo peruskorjattu. 

”Tuulivoimahankkeita on ajettu pohjoiseen vaikka kuinka paljon, mutta esimerkiksi Puolustusvoimien linjaukset alueista, joille ei lentotoiminnan ja puolustushallinnon tarpeiden vuoksi saa tuulivoimaa rakentaa ovat rajoittaneet jonkin verran hankkeita. Sähkölinjoja rakennetaan täällä pohjoisessa koko ajan, jotta energian tuontia Ruotsista voidaan helpottaa.” 

Kunnat haluavat pitää yllä vetovoimaa matkailurakentamisella ja teollisuusalueiden laajennuksilla. Saamelaismuseo Siidan laajennus valmistui viime vuonna.

”Luonto on täällä pohjoisessa tosi tärkeä, ja esimerkiksi routa ja pakkanen vaikuttavat rakentamiseen enemmän kuin etelässä. Maastopyörällä ja moottoripyörällä luonto ja sen kaikki tuoksut ovat läsnä”, Päkkilä summaa.

RoiRIA-artikkeli 3 kirjasto

Alvar Aallon suunnitteleman Rovaniemen kirjaston peruskorjaus käynnistyy toukokuussa.

Teksti: Sampsa Heilä
Kuvat: iStock, Raija Päkkilä, Aihio Arkkitehdit Oy, Rovaniemen kaupunki / Juho Kuva

Artikkeli on julkaistu RIA-lehdessä 1/2024.