Kuormittavuus lisääntyy rakennusalalla etätyössä

Tanja Määttänen (tanja.maattanen​ria.fi), 9.10.2023

Työyhteisöön etätyöaikana tulleet uudet henkilöt ovat erityisessä riskissä kokea yksinäisyyttä.

Korona-aikana se alkoi. Erittäin nopeasti useat suomalaiset siirtyivät työpaikoilta etätöihin. Iso oli muutos myös sosiaalisessa mielessä: lähijohtaja muuttui etäjohtajaksi ja kahvilla rupatelleet työkaverit Teams-kokousten asiakeskeisiksi asiantuntijoiksi. Vaikka koronarajoitukset ovat väistyneet ja työpaikoille on osittain palattukin, etätyö ja hybridityö ovat tulleet jäädäkseen.

”Etätyön myötä riski yksinäisyyden kokemiselle työssä on kasvanut. Yksinäisyys on yhdistetty terveyshaittoihin, jotka liittyvät mielenterveyteen, mutta myös fyysiseen terveyteen. Samalla tavalla myös työyksinäisyys voi vaikuttaa terveyteen ja työhyvinvointiin negatiivisesti. On stressiä, uupumusta, matalampaa työn imua ja heikompaa työtyytyväisyyttä. Varsinkin etätyövaiheessa työyhteisöön tulleet uudet työntekijät ovat riskissä kokea yksinäisyyttä työssä”, kertoo Vaasan yliopiston työhyvinvointiin erikoistunut tutkija Jussi Tanskanen.

Sitä, miten työympäristö ja työyksinäisyys on vaikuttanut rakentajien aivotyötilanteeseen toimihenkilöinä, selvitti Työterveyslaitos (TTL) tutkimuksellaan ensimmäisen kerran RIAlle ja RKL:lle maaliskuussa 2021 ja uudelleen nyt helmikuussa.

”Usein esiintyviä aivotyön vaatimuksia ovat lukeminen tai kirjoittaminen, usean keskeneräisen asian mielessä pitäminen, yksityiskohtaisten tietojen muistaminen, jatkuva huomion siirtäminen sekä useiden eri laitteiden tai tietokoneohjelmien käyttäminen. Kuormitusta aiheuttivat lisäksi usean keskeneräisen asian mielessä pitäminen, työskentely kiireessä, tehtävän keskeytyminen, sekä toimiminen ristiriitaisten ohjeiden pohjalta”, kuvaa vaatimuksia Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen.

Teppo Valtonen

Voimavaratekijöinä hän nostaa luovan ajattelun, ideoinnin tai innovoinnin, uusien vaihtoehtoisten ratkaisujen löytämisen sekä työskentelyn ryhmässä. Rakennusalan henkilöiden erityispiirteinä nousivat esiin mittasuhteiden tai muotojen sekä tilan, etäisyyksien tai suuntien hahmottaminen.

Kotona työskentely rialaisilla vähentynyt kahdessa vuodessa 

Vuonna 2021 kyselyyn lähetettiin henkilökohtainen kutsu sähköpostilla noin 6 500 RIAn ja RKL:n jäsenelle, ja siihen vastasi 14 prosenttia. Vastaajat edustivat niin sukupuolen, ikäluokan, koulutustaustan kuin pääasiallisen työskentelyalueenkin osalta yhdistysten jäsenistöjä.

Tänä vuonna kyselyn toteutustapaa muutettiin ja avoin linkki kyselyyn lähetettiin yhdistysten uutiskirjeiden mukana. Tämä vaikutti merkittävästi vastausprosenttiin, joka oli vain kolme prosenttia jäsenistä. Nytkin vastaajat edustivat hyvin yhdistysten jäsenistöjä.

Vastaajista suurin osa oli toimihenkilöitä (36 %) tai ylempiä toimihenkilöitä (31 %). Julkisen sektorin asiantuntijoita oli 12 prosenttia ja itsenäisiä yrittäjiä 10 prosenttia. Alle viisi prosenttia vastaajista edusti ylintä johtoa.

”Aivotyön vaatimuksia esiintyi rakennusalan toimihenkilö- ja johtotehtävissä hieman harvemmin kuin TTL:n vertailuaineistossa. Sen sijaan avaruudelliseen hahmottamiseen liittyviä vaatimuksia, joita useat rakennusalalla kokivat innostavina, esiintyi useammin. Kuormittavuuden kokemukset olivat saman suuntaisia kuin vertailuaineistossa, tosin rakennusalalla hieman useammalla”, Teppo Valtonen selventää.

Työskentelyolosuhteista kysyttiin muun muassa viikoittaisia työtunteja sekä työskentelypäiviä kotona ja työnantajan toimipisteessä.

Tänä vuonna viikoittaisten työtuntien määrä on keskimäärin pienempi kuin aiemmin. Vuonna 2021 yleisin viikoittainen työtuntimäärä oli 40 tuntia (35 % vastaajista), kun vuonna 2023 yleisin tuntimäärä oli 37,5 tuntia (28 % vastaajista). Vuonna 2021 juuri kukaan ei tehnyt töitä alle 30 tuntia viikossa, mutta nyt vastaajista 10 prosenttia työskenteli alle 30 tuntia viikossa.

Myös kotona työskentelyn määrä näyttää laskeneen kahdessa vuodessa. Vuonna 2021 neljännes työskenteli kotona yli neljänä päivänä viikossa, kun vuonna 2023 määrä oli laskenut 11 prosenttiin. Sekä 2021 että 2023 noin kolmannes vastaajista ei työskennellyt lainkaan kotona.

Työpäivissä työnantajan toimipisteellä ei näytä tapahtuneen muutosta. Siellä ei työskennellyt vastaajista reilu viidennes lainkaan ja kolmannes työskenteli yli neljänä päivänä viikossa.

Etätyöskentelyn monet puolet on kokenut RIAn jäsen Juhani Lehtisalo, joka on ollut A-Insinööreillä viisi vuotta. Hänen tehtäviinsä Espoon toimistossa on kuulunut normaaleja rakennesuunnittelijan töitä sisältäen suunnittelua, tietomallintamista ja valvontaa. Kohteita ovat olleet mm. koulujen ja taloyhtiöiden korjaukset ja laajennukset.

Etätyösuositusten jälkeen hän siirtyi ”kotitoimistoon” ja kävi tarvittaessa kohteissa, mutta nykyisin Lehtisalo hoitaa pääkaupunkiseudun kohteensa Nurmeksesta käsin.

”Maalla asuminen oli ollut suunnitelmissamme pitempään, vaikka maatilatyö, maalla asuminen ja Nurmes oli uutta molemmille. Niinpä ostimme kaksi vuotta sitten maatilan Nurmeksesta. Työ on jatkunut A-Insinööreillä pääpiirteissään samoissa tehtävissä lukuun ottamatta valvontaa, joka ei etätyössä onnistu. Kohteessa käynnit hoitaa joku toinen, koska saman kohteen kimpussa pyörii useampi henkilö yksikössä. Tärkeätä on se, että tarvittaessa joku voi tulla työmaalle.”

Juhani Lehtisalo

Osallistumisen vaatimukset rakennusalalla kuormittavia

Vastaajien kokema stressi oli vuonna 2023 hieman noussut 6,0:an ja palautumisen kokemus laskenut 5,7:än asteikolla 0–10. Verrokkiaineistoon suhteutettuna oli rakennusalan vaativissa tehtävissä kokemus vuonna 2023 merkittävästi korkeampi, mutta työn sujuvuus on merkittävästi matalampi.

Työelämässä Valtonen korostaa esiintyvän usein kognitiivisia eli tiedolla työskentelyn tehtäviä, tilanteita ja olosuhteita. Vastaukset TTL:n kysymyksiin kuvaavat sitä, kuinka usein tietty tehtävä tai tilanne esiintyy vastaajien työssä, ja koetaanko työssä esiintyvät aivotyön vaatimukset kuormittavina vai innostavina. Tätä vastaajat ovat arvioineet seitsenportaisella asteikolla ääripäinä erittäin kuormittava ja erittäin innostava.

Kuvaajien perusteella nähdään, että rakennusalan tehtävissä työt ovat usein vaativaa aivotyötä. Yleisyystasot ovat kauttaaltaan hieman matalampia kuin vertailuaineistossa, mutta kuvaajat ovat pääosin samanmuotoisia. Rakennusalan tehtävissä kuitenkin esiintyy toisaalta avaruudelliseen hahmottamiseen liittyviä vaatimuksia useammin, toisaalta esimerkiksi näkömotorisiin, vuorovaikutukseen, aikapaineeseen ja häiriöihin liittyviä vaatimuksia harvemmin kuin vertailuaineistossa.

”Rakennusalalla hieman useampi kokee osallistumisen vaatimukset kuormittavina, kun taas niiden osuus, jotka kokevat häiriöihin liittyvät vaatimukset kuormittavina, on pienempi. Vuosien 2021 ja 2023 välillä on rakennusalan tehtävissä vain hyvin pieniä eroja niin sen perusteella, kuinka usein vaatimuksia esiintyy, kuin senkin, kuinka innostaviksi tai kuormittaviksi vaatimukset koetaan”, Valtonen selventää.

Etätyöhön joutuminen ei ollut Juhani Lehtosalosta ”järisyttävä” suuri muutos alun alkuaankaan, koska hän oli asennoitunut siihen jo Vantaalla asuessaan. Nurmekseen muutto oli suurempi muutos ja se oikeastaan paransi tilannetta.

”Täällä aiomme jatkaa elämistä. Pientä maatilatoimintaakin on pikkuhiljaa syntynyt vaimon ostettua lampaan jo ennen muuttoamme. Nyt katras on kasvanut viiteen ja ne vievät oman aikansa. Eniten aikaa kuluu kuitenkin sata vuotta vanhan talon ja ulkorakennusten kunnostamisessa ja entisöinnissä.”

Työyksinäisyyttä Juhani ei ole kokenut, koska ihmiskontaktit ovat toimivat. Siinä auttavat vaimo ja kontaktit lähinaapureihin, ja se on tukenut myös elämän jatkumisessa aikaisempaa paremminkin. Nurmeksessa tutustuminen naapureihin on helppoa, kun kerrostalossa taas ei ollut kunnolla ehtinyt edes seinänaapureihin tutustumaan. Yksinasuvan voi hänestä olla hankala tehdä töitä etänä, jos työkavereiden lisäksi ei ole paljoa muita sosiaalisia kontakteja elämässä.

”Haastetta on siinä, kun yhteydet hoituvat pääosin Teamsin kautta toimistoon ja sähköpostilla asiakkaiden kanssa. Aina ei voi tietää, mikä toisessa päässä on tilanne, kun ei näe juttukumppania. Onko kova kiire ja pinna kireällä. Vai onko siellä jollain jotain muuta, vaikkapa sairautta ja ei jaksa tehdä niin paljon töitä. Hankalaa voi olla myös, jos on vähän töitä tai muuten epävarmempaa aikaa, ja omiin arveluihin ei saa selviä vastauksia. Meillä ei ole siis useinkaan videoneuvotteluja. Kommunikoinnista puuttuu silloin lähivuorovaikutus. Jää hiukan niin kuin ilman päälle.”

Uudet laitteet ja tietokoneohjelmat hankalia etätöissä

Vuonna 2023 rakennusalalla viisi suurinta aivotyön kuormitustekijää olivat

• jatkuva huomion siirtäminen asiasta tai tehtävästä toiseen
• usean keskeneräisen asian samanaikainen mielessä pitäminen
• työskentely kiireessä
• meneillään olevan tehtävän keskeytyminen
• toimiminen ristiriitaisten ohjeiden tai odotusten pohjalta.

Vastaajista yli 70 prosenttia koki nämä vaatimukset työssään kuormittaviksi ja 20 prosenttia erittäin kuormittaviksi.

Kun tarkastellaan muutoksia rakennusalan asiantuntija-, toimihenkilö- ja johtotehtävissä vuodesta 2021 vuoteen 2023 sen perusteella, kuinka usein aivotyön vaatimusta esiintyy, viisi vaatimusta, joissa tapahtui suurin muutos, olivat

• useiden eri laitteiden tai tietokoneohjelmien käyttäminen
• esiintyminen tai aktiivinen osallistuminen kokouksissa tai muissa tilaisuuksissa
• meneillään olevan tehtävän keskeytyminen  
• useiden asioiden tarkkailu ja muutosten huomaaminen  
• tarkka käden ja silmän yhteistyö.

Näitä vaatimuksia esiintyi keskimäärin harvemmin vuonna 2023 kuin vuonna 2021. Esimerkiksi useiden eri laitteiden tai tietokoneohjelmien käyttäminen esiintyi vuonna 2021 lähes puolella vastaajista monta kertaa päivässä, kun vastaava osuus vuonna 2023 oli alle 40 prosenttia.

Muutos niissä tehtävissä, joissa aivotyön vaatimus koettiin kuormittavana tai innostavana, vain kolmessa tapahtui tilastollisesti merkittävä muutos:

• useiden eri laitteiden tai tietokoneohjelmien käyttäminen
• tilan, etäisyyksien tai suuntien hahmottaminen
• uusien tietokoneohjelmien tai laitteiden käytön oppiminen.

Kaikissa näissä vaatimuksissa kuormittumisen kokemus oli vuonna 2023 keskimäärin voimakkaampaa ja innostuksen kokemus vähäisempää kuin vuonna 2021. 

"Näissä rakennusalan tehtävissä on paljon aivotyön vaatimuksia. Erityispiirteeksi nousee usein esiintyvät avaruudellisen hahmottamisen vaatimukset, jotka moni kokee kylläkin myös innostavina. Aivotyön vaatimuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia siirryttäessä korona-ajasta pandemian jälkeiseen aikaan, mutta maailmanpoliittisen tilanteen aiheuttama taloudellinen epävarmuus näkyy yleisen stressin kokemuksen kasvuna ja työstä palautumisen heikentymisenä", TTL:n Teppo Valtonen kiteyttää selvitysten antia. 

Artikkeli on julkaistu RIA-lehdessä 3/23.

Teksti: Risto Pesonen
Kuvat: Juhani Lehtisalo, Teppo Valtonen / TTL