Ennen Ukrainan sotaa aloitettujen asuntohankkeiden suuri määrä sekä toimitilarakentamisen piristyminen pitävät rakentamisen plussalla kuluvana vuonna. Uudisrakentamisen volyymi putoaa kuitenkin ensi vuonna varsinkin asuntorakentamisessa. Korjausrakentamisen odotetaan pitävän pintansa ja kasvavan edelleen. Maa- ja vesirakentaminen kääntyy ensi vuodeksi miinukselle.

Tuleviin rakentamisinvestointeihin liittyy lisääntyvää epävarmuutta. Kustannuskehityksen ennustaminen on lähes mahdotonta, mikä vaikeuttaa merkittävästi niin tilaajien kuin tarjouksia laskevien rakennusalan yritystenkin toimintaa. Rakennusteollisuus RT:n jäsenilleen teettämässä kyselyssä suurin osa yrityksistä arvioi, että investointeja lykkääntyy tai jopa peruuntuu.

”Tarvitsemme nyt kriisijoustavuutta tilaajien ja toimittajien välillä ja valmiutta etsiä yhdessä ratkaisuja hankkeiden jatkuvuuden turvaamiseksi. Moneen asiaan emme voi kotimaisilla päätöksillä vaikuttaa, mutta tämä on omissa käsissämme. Etenkin julkisen sektorin esimerkillä on iso merkitys”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

Suomi pitää kiinnittää tiiviimmin länteen myös liikenneyhteyksillä

Infra- ja konealalla polttoaineiden huomattava hinnannousu kurittaa urakoitsijoita kovalla kädellä.

”Infraurakoitsijat ovat jääneet väliinputoajaksi nyt lausunnolla olevassa kustannustukipaketissa, jossa on tukia muille polttoainekustannuksista kärsineille aloille. Työkoneala pitää ottaa huomioon”, Aleksi Randell toteaa.

Tehdyt määrärahojen leikkaukset vievät puolestaan liikenneinfran kehittämisen peruutusvaihteelle.

”Suomen pitäisi nyt entistä vahvemmin suunnata ulkomaankauppa ja reitit Länsi-Eurooppaan. Tämä edellyttää logististen yhteyksiemme määrätietoista kehittämistä ja saavutettavuuden varmistamista. Toivotunlaista tulevaisuutta ei tule ilman tulevaisuusinvestointeja”, Aleksi Randell painottaa.

Asuntoaloitukset laskevat ennätyksellisen korkealta tasolta tänä vuonna arviolta viidenneksellä noin 39 000 asuntoon, mikä on edelleen historiaan nähden korkea määrä. Ensi vuonna Rakennusteollisuus RT ennakoi aloitusten asettuvan pitkän aikavälin asuntotuotantotarpeen tasolle, 35 000 asuntoon.

Rakennusteollisuus RT:n toukokuun asuntotuotantokyselyssä yritysten arvio vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tämän vuoden aloituksista on lähes samalla tasolla kuin helmikuussa, ennen Ukrainan sotaa tehdyssä kyselyssä. Sen sijaan omaperusteista asuntotuotantoa odotetaan käynnistyvän selvästi vähemmän kuin alkuvuonna arvioitiin. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja aletaan kyselyn mukaan rakentaa suunnilleen saman verran.

RT:n jäsenyrityksillä uusia asuntoja oli toukokuun alussa myynnissä noin 4 400. Valmistuneiden myynnissä olevien asuntojen osuus pysyi hyvin matalalla tasolla, vajaassa 400 asunnossa. Tarjontaa kasvattavat tänä vuonna valmistuvien ja aloitettavien asuntojen suuri määrä.

”Talouskasvun hidastuminen, korkojen nousu ja vuokra-asuntomarkkinoiden väliaikainen kyllästyminen hiljentävät ennätystasolla ollutta asuntorakentamista. Asuntomarkkinoiden tilanne pysyy kuitenkin varsin hyvänä”, sanoo Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo.

”Kysyntää ylläpitävät kotitalouksien reippaasti kasvavat tulot. Inflaatio syö palkan ostovoimaa, mutta maksaa samalla myös velkaa. Kiihtyvä inflaatio pitää kiinteän omaisuuden ja Suomen vakaat asuntomarkkinat houkuttelevana myös sijoittajien silmissä.”

Asuntotuotantokyselyssä 96 prosenttia kyselyn vastaajista koki rakennuskustannusten nousun haittaavan paljon asuntotuotannon käynnistymistä.

Materiaalien hintojen nousu ja kustannuskehityksen ennakoimattomuus sekä alasuuntaiset riskit Euroopan talouskehityksestä voivat aiheuttaa koko rakentamiseen ennustettua suurempia korjausliikkeitä alaspäin.

Aineistot: 

Suhdannekatsauksen aineistot sekä kevään asuntotuotantokyselyn tulokset löytyvät RT:n verkkosivuilta
www.rakennusteollisuus.fi/suhdanteet

Keskeiset suhdannekuvaajat sekä muut ajankohtaiset graafit voit ladata RT:n kuviopankista www.rakennusteollisuus.fi/keskeiset-suhdannekuvaajat  

 Lisätietoja

Pääekonomisti Jouni Vihmo, puh. 050 520 1636 
Toimitusjohtaja Aleksi Randell, puh. 0400 500 822 
Viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642